Minulla on ollut
vaikeaa menneisyydessä eri tavoin. Koin kapsena pelkoa, hylkäämistä
ja epävarmuutta. Siitä seurasi halu olla rakastettu, halu
miellyttää ja kiivas tarve kuulua johonkin. Itsetunto vajosi
pohjamutiin ja en osannut arvostaa sitä, millainen olin.
Mutta hei, nyt
tajuan, että olin ja olen ihana!!
Tämän käsittäminen
vei pitkään ja se ei ole ollut ihan helppo tie oppia rakastamaan
itseään. Mutta se on ollut ehdottomasti sen arvoista. Olen
nimittäin sitä kautta oppinut rakastamaan, arvostamaan ja
kunnioittamaan myös toisia ihmisiä ilman suuria ehtoja ja liikoja
odotuksia.
Millaista elämäni
oli, kun en rakastanut itseäni?
Vertasin aina
itseäni muihin. Etenkin ulkonäköasioissa ja suorituksissa. En
kyennyt näkemään omia juttujani ja tekemisiäni oikein minkään
arvoisina. Onnistumiset olivat silkkaa tuuria tai jonkun muun
ansiota. Vihasin riitoja ja konflikteja. En halunnut keikuttaa
venettä niin sanotusti. Mielistelin ja mukauduin, menin kaikessa
massan mukana. Tai sitten koetin ”ostaa” suosiota tekemällä
tyhmiä juttuja ja olemalla yllytyshullu.
Olin hirvittävän
huono ottamaan vastaan kritiikkiä. Kaikenlainen korjaaminen oli
moite minua itseäni ja persoonaani vastaan. Elin jatkuvalla
itsepuolustuskannalla ja minulla oli pelko siitä, että minua
nujerretaan ja alistetaan. Toisaalta en koskaan uskonut kauniita
sanoja itsestäni tai kyennyt ottamaan vastaan kehuja.
Olin epävarma,
mustasukkainen ja kateellinen. Kehitin kovan kuoren. Onneksi tuo
kaikki mureni. Nyt kaikki on niin toisin. Olen vapaa hengittämään,
olen vapaa olemaan itseni ja tiedän olevani upea tyyppi!
Puhun paljon
vapaudesta ja rakkaudesta myös podcasteissani. Ne ovat ihmiselle
tärkeää – kokemus vapaudesta ja itsensä sekä toisten
rakastamisesta muuttaa maailmaa ihmeellisellä tavalla. Kerron
aiheesta mm. neljäosaisessa sarjassa `Rakkaus sinussa – todellinen ilosanoma vapaudesta´. Tässä suoraan ensimmäinen osa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti