Tekstit

Näytetään tunnisteella pyhä henki merkityt tekstit.

Hengissä vai hengessä

  Hui sentään, arkipäivät vilahtivat tällä viikolla kyllä kuin siivillä! Nyt on jo viikonlopun ja levon aika. Keskiviikkona oli ihanaa, kun vietin isän kanssa kaksistaan päivällä aikaa. Juteltiin monista asioista, muisteltiin kaikkia vanhoja juttuja, tietenkin syötiin hyvin, kahviteltiin ja katsottiin tietenkin suomalainen vanha elokuva sekä Pilanpäiten kahdeltakin kanavalta - meidän iskän lempiohjelmia, jos urheilua ei lasketa. (Se on kohta Olympialaiset, wuhuu!!!) Isälläni on parkinsonin tauti ja kuten monissa pitkällisissä sairauksissa, tässäkin otetaan välillä takapakkia ja on niitä väsyttäviä jaksoja. Turhauttavaa isän kohdalla on se, että hän on ollut todella aktiivinen ja urheilullinen; nyt se on vängälläkin vähentynyt vaikka hän käykin mahdollisuuksien mukaan kävelylenkillä, kuntosalilla, ohjatussa liikunnassa jne. Tällä hetkellä isä tarvitsee hieman jelppiä, kun vaihdetun lääkityksen ja verenpaineen heittelyn takia hänellä meinaa huimata. Hän pärjäisi muuten mainiosti yksi...

Joulupukki ja Jeesus

Wautsiwau! Onpas ollut touhua! En ehtinyt tiistaista kirjoittaa mitään kun on ollut sen verran kaikenlaista tekemistä. Olen nimittäin sitä mainitsemaani yrittäjäystävää auttanut ja nyt kai sen saa jo julkistaakin: kyseessä on itse Joulupukki! :) Eli ystäväni ja hänen vaimonsa avaavat Sampokeskukseen  Joulupukin kaupunkitoimiston . Avajaiset ovat tulevana lauantaina 13.11. samalla kun on  Rollon pikkujoulut  eli kolmen kauppakeskuksen yhteinen joulunavaus. Joulupukki esiintyy päivän aikana kaikissa kolmessa kauppakeskuksessa ja hänen erityinen laulava tonttunsa Sampokeskuksessa iltapäivällä. Kaupunkitoimiston saamisessa lauantaiksi avajaiskuntoon onkin riittänyt tekemistä monelle henkilölle ja taholle. Itse olen auttanut someviestinnän aloittamisessa ja tiedotteiden laatimisessa. Tosin olen kyllä yhtä sun toista muutakin tehnyt...muun muassa etsinyt liikkeeseen rekvisiittaa kirpparilta. Olen niin innoissani ystävieni puolesta - heille tulee siihen ihana ja sympaattinen yht...

Paska lokki

Sunnuntaina en kyennyt kirjoittamaan. Se oli suuri Grande Finale ennen helpotusta. Eli PMDD-piinaviikko loppui sunnuntaihin - onneksi - mutta vointi olikin silloin tosi karmaiseva. Lauantai oli niin ihana päivä, kun kaikki ystävät tuli käymään, että oireet eivät juurikaan vaivanneet. Mutta sunnuntaina se sitten kaikki kostautui. Olin fyysisesti ja henkisesti aivan poikki. Vatsaan ja joka paikkaan sattui. Mutta pahinta oli taas se psyykkinen puoli: kaikki ärsytti ja ahdisti, kaikki tuntui vaikealta ja olin semmoisessa negatiivisessa, paniikinomaisessa mielentilassa. Asiaa ei auttanut se, että lapsen maantiedon kouluprojektissa on mukana kiinalaisia, jotka säätävät ja kääntävät projektin aikatauluja koko ajan. Jo pariin kertaan muuttunut viimeisin tieto oli se, että lapsen on mentävä sunnuntaina klo 14 koululle etäyhteyttä varten. Kiinalaiset olivat aamulla about klo 6.30 päättäneet, että palataankin klo 8.30 aikatauluun. Nooh, meillä nyt ei todellakaan seurata puhelinta yötä päivää (Ei ...

Yksi sydän

Ja niin on torstai toivoa täynnä! Olipas hirmu paljon parempi päivä kuin eilen. Ehkä luvattoman paljon stressaan keskiviikkoisin sitä Xee-kurssia... Jos kyseessä olisi vain oma tekeminen ja oppiminen, en varmasti jaksaisi edes hermoilla. Mutta kun tiiminvetäjänä on vastuussa jostakusta toisesta, siitä tulee heti eri fiilis. Täytyy ottaa vaan lunkimmin jatkossa - olen jo nähnyt sen, mitä tapahtuu kun suorittaa. Itse en siihen enää lähde. Puuhailin kotona aamupäivän ja tein ruuan valmiiksi muulle perheelle. Puoliltapäivin lähdin katsomaan yhtä "konttoriseurakuntalaista" sairaalaan. Meillä oli hyvät juttutuokiot ja piipahdin vielä hakemassa tälle miehelle läheisestä kaupasta vähän smoothieta ja proteiinijuomaa - kaverilla kun ei oikein ruoka maistu ja jostain pitäisi saada potkua.  Menin sitten konttorille tekemään töitä, kirjanpitoa ym. Huhkin innoissani kun katsoin kelloa, että aika rientää. Jossain vaiheessa havahduin, etten ollut siirtänyt konttorin kelloa taaksepäin. Sainki...

Sinun tehtäväsi

Lähdin aamusta tapaamaan ystäviäni toisen heistä kotiin. Mieheni antoi tälle kolmen porukallemme nimeksi  Tyttökullat . :) Siten siis nimitämme itseämme. Ja kylläpä meillä olikin taas ihanaa! Kun voi olla oma itsensä niin huonoine ja hyvine puolineenkin, se on todella arvokasta. Eilenkin latasin taas tulemaan kaikenlaista asiaa aika lailla suodattamatta. Onneksi Tyttökullat osaa lukea tilannetta ja tarinaa - yleensä tiedämme, milloin puhuu terveen mielen, maalaisjärjen ja rakkauden ääni ja milloin puolestaan turhautuminen, kiukku, tarve olla lapsellinen tai joku muu hankala juttu - kuten vaikka PMDD! Aikuisiällä saadut oikeat ystävät ovat todellinen aarre. "Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen, ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu." Sananl. 27:9 Oli ihana nähdä ystävän pientä vauvaa, istua kahvi- ja teekupposten äärellä ja kuulla heidän ajatuksiaan ja kuulumisiaan. Jännä, miten kolme kovin niin erilaista ihmistä niin erilaisissa elämäntilanteissa ovat löytäneet toisensa. Siin...

Opetuksen tarpeessa?

Perjantai oli jokseenkin väsynyt ja myös vetinen päivä. Sain kuitenkin hieman virtaa, kun lähdin heti aamusta, hieman kahdeksan jälkeen, siskoni kanssa kuntosalille. Sain hänet houkuteltua viimein mukaani ja olemme käyneet yhdessä kuntoilemassa maanantaisin ja perjantaisin jo usean viikon ajan. On ihanaa kun on seuraa ja tietysti pieni pakkokin lähteä, kun on sovittu. Ja meillä on aina hauskaa yhdessä, koska nauramme paljon! :D Huumorintajumme on niin samanlainen. Silloin, kun molemmat työskentelimme virastotalolla, kävimme syömässä virastotalon ravintolassa lounasta. Vaikka näimme joka arkipäivä, juttua riitti koko lounaan ajaksi joka kerta. Silloinen poliisipäällikkö Martti Kallio valitsi yleensä meidän pöytämme, vaikka olisi varmaan ollut "hienostuneempiakin" seuralaisia tarjolla - meidän seurassa oli kuulemma kaikista hauskinta! Tällä kertaa treenasimme pakaroita ja keskivartaloa. Pakaroita treenaamme molemmat ihan "lääkärin määräyksellä"! :D Kummallakin on vamm...