Tekstit

Näytetään tunnisteella aivot merkityt tekstit.

Vinkki #12 Kehon legopalikat - proteiini

Kuva
Proteiinista saat aminohappoja, jotka ovat käytännössä kehosi  rakennuspalikoita. Näistä rakennuspalikoista rakennetaan muun muassa  lihaksesi. Proteiinisynteesissä kehomme solut valmistavat ravinnostamme  saamista aminohapoista tarvitsemiamme proteiineja. Siksi meillä pitäisi olla  kehossa koko ajan proteiinipitoisesta ruuasta saatavia aminohappoja  vapaana ja käytettävissä. Tätä ”tankkia” kutsutaan aminohappopooliksi. Kun pooli on täynnä, keho voi napata sieltä aminohappoja käyttöön  vaikkapa: * kun flunssa uhkaa: aminohappoja tarvitaan sairauksia vastaan  kehossamme taistelevien valkosolujen rakentamiseen * lihasten rasituksessa: esim. voimaharjoittelun yhteydessä  proteiinisynteesiin * aivotyöhön, opiskeluun: hermojen ja aivojen välittäjäaineiden  proteiinisynteesiin * veren punasoluihin ja hemoglobiiniin * ja tietysti peruselintoimintoihimme Proteiinit eivät voi suoraan imeytyä vaan ne pilkkoutuvat esimerkiksi  aminohapoiksi. Eläink...

Vinkki #8 Elämääsi älliä ja potkua hiilareista!

Kuva
 Hiilihydraattien tärkein tehtävä on hyvin merkittävä: sinun hermostosi    vaatii hiilareita. Aivot, selkäydin, ääreishermosto ja kehosi solut tarvitsevat  hiilihydraatteja yksinkertaisesti toimiakseen. Jotta sinulla olisi nopea  reagointikyky, hyvät hoksottimet ja räjähtävyyttä, tarvitset ravintoosi hyviä  hiilihydraatteja. Viime vuosina on paljon hehkutettu vähähiilihydraattisia ruokavalioita ja  niiden etuja. On kuitenkin painavia syitä, miksi hiilihydraatteja ei pidä  vältellä kokonaan. Ihmisen aivot tarvitsevat joka päivä evääksi noin 140 grammaa  (560 kcal) glukoosia, joka on aivojen ainoa energianlähde ja elimistön  tärkein sokeri. Helpoiten glukoosia saadaan, kun ruuassa on tarpeeksi hiilihydraatteja,  sillä se muuttuu elimistössämme glukoosiksi. Glukoosia on kehossasi  varastoituneena glykogeenina maksaan, lihaksiin ja vereen – mutta  esimerkiksi tehokas liikunta kuluttaa nämä varastot loppuun jo  puolentoist...

Vinkki #4 Kuormitus on hyvä ja paha

Kuva
Kuormitus on kaikkea sitä, mikä jollakin tavalla aktivoi tai rasittaa meitä ja  vie meidän voimavarojamme. Se voi olla työtä, opiskelua, perhe-elämää,  liikkumista sekä muita harrastuksia ja periaatteessa kaikkea, missä  käytämme meidän kehoamme jotenkin, kuten vaikkapa aivo- tai  lihastyöskentelyä. Usein kuormituksesta puhuttaessa ajatellaan sen negatiivisia ulottuvuuksia  ja stressiä. Usein asia nousee esiin silloin, kun pohditaan vaikkapa  työelämää ja sen psykososiaalisia ja fyysisiä kuormitustekijöitä. Tämä  nousee erityisesti esille työuupumusta käsiteltäessä. Ihmisellä on koko ajan kuormitusta. Se, että ihminen kuormittuu jossain  määrin, on erittäin hyvä asia. Hyvä esimerkki positiivisesta kuormituksesta  on liikunta, jolla on paljon tärkeitä terveysvaikutuksia. Aivojen käyttäminen  on myös hyväksi ja aivotyöskentely sekä riittävä ärsykkeiden saaminen on  tarpeellista. Mutta kuten mikä tahansa kuormituksen aihe, myös liikunt...

Toimettomana istuminen on hyväksi

Kuva
Meillä on nyt oikein semmoinen suorittamisen ja eteenpäin paahtamisen pakko ympäröivässä yhteiskunnassamme. Erityisen huolissaan mie oon lapsista ja nuorista. Nuoret aikuiset on jo ihan elämänsä alussa aivan uupumuksessa. Sitä on vaikeaa ja surullista seurata sivusta. Ihmisellä pitää olla välissä tylsää, tiesitkö sen!? Meidän on suojeltava toisinaan itseämme liioilta virikkeiltä että aivommekin saavat levätä. Minun ainakin kävi huonosti ja piti ottaa aikalisä, kun ei jäänyt aikaa käsitellä edes omia tunteita! Ja hei, nyt en puhu sellaisesta pitkään kestäneestä tylsyydestä, joka on yhtä kuin toimettomuus. Sellainen voi passivoida ihmisen ja pahimmillaan altistaa esimerkiksi mielenterveysongelmille. Sillä toimeton ihminenkin voi uupua. Siinä voi uupua omiin ajatuksiinsa tai itsensä kanssa olemiseen, siihen turruttavaan tunteeseen, joka tekee ihmisestä passiivisen ja ahdistuneen. Mie oon huomannu, että tekemistä ja istumista sopivassa suhteessa on minulle hyväksi. Itseään kuulostelleen on...