Vinkki #10 Kohtaa rohkeasti tunteita - kuten pelko

 Kohtasin tänään Pelon. Ellen olisi huomannut silmien liikettä, olisin luullut hänen kuolleen. Ajattelin, että pelko on halvaantunut. Mutta hän olikin vain niin ahdistuneessa tilassa, että se lamaannutti hänet kokonaan. Kun pelko viimein uskalsi puhua, hän oli niin täynnä huolta. Hän oli tavattoman ujo ja nolostunut kaikesta, mitä sanoi tai teki! Enpä ole koskaan kohdannut epävarmempaa henkilöä.

Kun pelko viimein kykeni kertoa minulle itsestään, tajusin että hän onkin hyvin luonnollinen. Ainoa mitä hän yrittää on vain selviytyä. Hänessä oli viisautta, joka ilmeni varovaisuutena ja hyvin vastuullisena toimintana, siksi hän tuntui selviytyvän arjen yllättävistä tilanteista hyvin. Ihailin hänen suunnitelmallisuuttaan ja miten hän kykeni hallitsemaan tekemillään toimilla epävarmuuttaan.

Tajusin, että tulen kohtaamaan pelon usein myös tulevaisuudessa. En mitenkään voi vältellä häntä, vaikka oloni hänen seurassaan onkin usein hyvin epämiellyttävä. Mutta minun täytyy olla tietoinen, että hän tulee vastaan silloin tällöin. Se vaatii minulta ymmärrystä pelkoa kohtaan, että hän on toisinaan hyvin arvaamaton.

Jollain hetkellä hän voi vain ohittaa minut ja tulee häivähdys hänen olemassaolostaan. Joskus hän kylvää ympäristöönsä runsaasti jännittämistä, epäuskoa ja epävarmuutta. Toisinaan taas vastassa on pelon lietsoma paniikki ja kaaos.

Pelolla on myös hyvin ikävä tapa kaivaa asioita menneisyydestä ja maalailla hurjia kuvia tulevaisuudesta. Hän myös osaa muuttaa asioiden muotoa niin, että ne näyttäytyvät aivan uutena. Sanon suoraan, että minusta on toisinaan hyvin vaikeaa kohdata pelko.

Mutta olen tajunnut, että hänet on vain syytä ottaa vastaan sellaisena kuin hän on, vaikka mukavampaa olisi ohittaa hänet, työntää syrjään tai torjua hänen lähestymisyrityksensä. Pelko voi leikkiä tulevaisuudella, pettymyksillä, onnettomuuksilla, luonnonilmiöillä, eläimillä, ihmisillä ja ihan millä hyvänsä. Se on peijakkaan kekseliäs veijari.

Kun rohkenen ottaa vastaan pelon, pääsen vähemmällä. Sillä jos käännytän hänet pois, saatan joutua ottamaan seurakseni hänen sijaansa vihamielisyyden, halveksunnan, suorittamisen, ylihuolehtimisen tai täydellisyyden tavoittelun. Parempi siis vain kohdata pelko ja oppia olemaan hänen kanssaan. Sillä nuo muut ovat minulle jo ihan liikaa!

Vinkki #9 Sinunkin suorituskykysi voi parantua

On eräs mielenkiintoiselta - ja vähän vaikealtakin - kuulostava termi, joka on hyvin tärkeä sisäistää, jos haluaa ymmärtää, miten jokin kuormitus johtaa suorituskyvyn paranemiseen. Kyseessä on superkompensaatio, joka on kaiken harjoituksen ja kehityksen perusta.

Superkompensaatio on helpoin ymmärtää konkreettisen esimerkin kautta:

Lähdet juoksulenkille. Jonkin aikaa juostuasi alat hengästyä ja juoksu tuntuu raskaalta. Kehoosi alkaa muodostua energia- ja nestevaje, kuona-aineita sekä mikroskooppisen pieniä lihassoluvaurioita. Tapahtuu siis, että suorituskykysi laskee lähtötasosi alapuolelle monien eri asioiden summana tämän juoksulenkin vuoksi.

Kehosi täytyy juoksulenkin jälkeen korjata sen aiheuttamaa neste-, suola- ja sokeritasapinoa sekä poistaa kuona-aineita. Nämä kehossasi tapahtuvat korjausmekanismit tapahtuvat pitkälti homeostaasin vaikutuksesta.

Homeostaasi tarkoittaa tietyn systeemin sisällä vallitsevaa tasapainoa. Tässä tapauksessa se on sinun elimistösi tasapaino, jota kehosi ryhtyy automaattisesti korjaamaan, kun jossain kohtaa havaitaan epäsatapainoa.

Homeostaasi säätyy erilaisten palautemekanismien avulla, joita ovat esimerkiksi erilaiset entsyymit, hormonit ja mekaaniset ärsykkeet. Lenkin jälkeen tarvitset pienen loppuverryttelyn sekä nestettä ja ravintoa, jotta kehosi alkaa tehokkaasti korjaamaan sen järkkynyttä tasapainoa.

Lopulta lepo ja uni tekevät lopun työn nostamalla sinun suorituskykysi entiselleen. Kun tätä toistetaan, suorituskykysi alkaa paranemaan kerta kerralta, kun kehosi koettaa parantaa itse itseään kestävämmäksi.

Superkompensaatiossakin siis tarvitaan ne kolme tärkeää osa-aluetta, jotka ovat hyvinvoinnillesi tärkeitä – kuormitus, ravinto ja lepo. Pelkkä kova kuormitus ilman riittävää ravintoa ja lepoa vie kehon voimakkaaseen stressi- ja rasitustilaan ja stressi jos mikä heikentää ja estää superkompensaatiota tehokkaasti.

Jos taas ei kuormitusta tule, ei synny tarvetta kehon omille korjausmekanismeille eikä näin ollen suorituskykykään kasva. Päin vastoin, se voi jopa laskea, jos on pelkkää ravintoa ja lepoa eikä lainkaan aktiivisuutta elämässä.

Vinkki #8 Elämääsi älliä ja potkua hiilareista!

 Hiilihydraattien tärkein tehtävä on hyvin merkittävä: sinun hermostosi   vaatii hiilareita. Aivot, selkäydin, ääreishermosto ja kehosi solut tarvitsevat hiilihydraatteja yksinkertaisesti toimiakseen. Jotta sinulla olisi nopea reagointikyky, hyvät hoksottimet ja räjähtävyyttä, tarvitset ravintoosi hyviä hiilihydraatteja.

Viime vuosina on paljon hehkutettu vähähiilihydraattisia ruokavalioita ja niiden etuja. On kuitenkin painavia syitä, miksi hiilihydraatteja ei pidä vältellä kokonaan. Ihmisen aivot tarvitsevat joka päivä evääksi noin 140 grammaa (560 kcal) glukoosia, joka on aivojen ainoa energianlähde ja elimistön tärkein sokeri.

Helpoiten glukoosia saadaan, kun ruuassa on tarpeeksi hiilihydraatteja, sillä se muuttuu elimistössämme glukoosiksi. Glukoosia on kehossasi varastoituneena glykogeenina maksaan, lihaksiin ja vereen – mutta esimerkiksi tehokas liikunta kuluttaa nämä varastot loppuun jo puolentoista tunnin aikana.

Hiilareiden tarvetta lisäävät kaikenlainen kuormitus: työ, liikunta, aivotyöskentely, ärsykkeet jne. Grammassa hiilihydraattia on 4 kilokaloria energiaa.

* mitä enemmän kuormitusta, sitä enemmän tarvitaan myös hiilihydraatteja
* aktiiviurheilija tarvitsee reilusti enemmän kuin 140 g hiilihydraattia päivässä - unohda siis vähähiilihydraattiset ruokavaliot, jos aiot olla menestyvä urheilija

Paljonko on 140 g hiilaria, jos söisit sen kerralla?

* lähes kilo keitettyjä perunoita tai täysjyvämakaronia
* tai yli puoli kiloa keitettyä tummaa riisiä
* tai 11 palaa ruisleipää
* tai melkein kolme litraa kevytmaitoa
* tai kuusi banaania

Vinkki #7 Ei ne suuret haaveet vaan pienen pienet teot

Pysyvä muutos lähtee niin pienistä teoista, että se on kertakaikkisen hassua. Ja niin ihanan armollista! Olet saattanut usein olla tilanteessa, jossa ajattelet, että kaiken täytyy nyt muuttua. Sitten olet tehnyt hyvän suunnitelman ja ryhtynyt toimeen. Jonain päivänä – useasti se päivä tulee hyvinkin nopeasti – teet sitten jotain, mikä ei kuulunut tähän suunnitelmaan. Koet, että repsahdit ja mokasit. Tästä seuraa valtava epäonnistumisen ja huonommuuden tunne, kun suunnitelmasi ei toiminutkaan.

Sinä voit unohtaa tuon kaiken edellisen. Sinä saat antaa anteeksi itsellesi nuo hetket. Sinun mielesi on niin vahva, että epäonnistumisen mahdollisuus oli jo alun alkaenkin huomattavasti vahvempi kuin onnistumisen. Tätä sinä et välttämättä tiennyt.

Muutos lähtee kovin pienistä teoista. Niin pienistä teoista, että yksittäisinä ne olisivat vain hyttysen ininää suurkaupungin sykkeessä. Mutta kun toistat samaa, pientä tekoa päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen, siitä tulee pysyvä tapa, joka tuo pysyviä muutoksia. Isommat unelmat koostuvat pienemmistä osasista, joita välitavoitteiksikin kutsutaan.

Iso tavoite on pilkottava pieneksi. Sinä tarvitset aikaa, ystäväni. Jaksaaksesi tehdä jotain samaa kuukausien ajan, sen on oltava helppo ja pieni asia, jota toistat niin kauan aikaa, että sinä et enää ajattele sitä. Sen on myös sovittava sinun tapaasi elää. Sinun olosuhteesi ovat tärkeät. Asiat joista elämässäsi jo pidät ja joita arvostat, ovat tärkeät. Kukaan ei voi sanella sinulle uutta elämäntapaa ja -rytmiä. Sinulla on tässä valta ja etuoikeus. Uudet tavat ja muutokset onkin mitä parhainta sovittaa sinun jo toimiviin ja hyväksi havaittuihin arkirutiineihisi sekä elämäntilannettasi tukeviin toimintoihin. Silloin myös muistat tehdä näitä asioita sekä koet hyötyväsi niistä.

Sinun ei tarvitse elää jatkuvan kieltäymyksen tiellä. Elämä ei ole vain lista kielletyistä asioista. Usein keskitymme enemmän ongelmiin kuin ratkaisuihin. Asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Sinulla on aina mahdollisuus lisätä elämääsi positiivisia asioita. Unohda negatiiviset. Kun elämäsi täyttyy hyvällä, se automaattisesti häätää pois pahan.

Sinulla on oma tahtisi mennä eteenpäin prosessissa. Sinun persoonasi vaikuttaa siihen, miten etenet. Temperamenttisi ja hermostosi vaikuttavat reagointiisi eri tilanteissa. On siis varsin erikoista, että vaikka olemme kaikki yksilöitä ja täysin erilaisia persoonia ja elämäntilanteemme on aivan omanlaisemme, kuvittelemme monesti, että samat ohjeet ja muutokset toimivat ja sopivat kaikille.

Tämä ajattelumalli on onneksi murenemassa ja alamme tajuta, että jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija ja tarvitaan paljon räätälöintiä, että jokaiselle löytyy sopivia tavoitteita, jotta pysyvät muutokset ovat mahdollisia.

Sinulle ei ole olemassa valmiita ohjelmia ja ratkaisuja. Sinä ja sinun elämäsi ovat alkupiste. Sinun on itse tehtävä tämä löytöretki omiin arvoihisi ja unelmiisi sekä oivallettava se, mitä tällä matkalla tarvitaan. Silloin saat jotain aitoa, pysyvää ja merkityksellistä.

Vinkki #6 Kohtaa rohkeasti tunteita - kuten ilo

Kohtasin tänään ilon. Hänestä huokui varsinainen innostus. Ja täytyy kyllä sanoa, että enpä ole rennompaa tyyppiä tavannut. Ilo vaikutti onnellisemmalta kuin kaikki muut tapaamani henkilöt. Hän loisti minuun olemuksellaan huojentuneisuutta, jota harvoin nykypäivänä kohtaa.

Halusin tietää, miksi ilo on sellainen kuin on – suorastaan säteilevä. Hän kertoi, että on oppinut elämässään paljon sellaista, joka on tehnyt hänestä sen, mitä hän on. Ilolle tärkeää on saada hänen jokapäiväiset perustarpeensa tyydytettyä. Lisäksi ilo on löytänyt elämäänsä eteenpäin vieviä ja onnellisuutta lisääviä asioita, kuten motivaation, elämän mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden.

Ilo kertoi, että hänkin on joskus elänyt hetken euforiassa. Ne hetket ovat kuitenkin olleet niin ohimeneviä, ettei niistä ole ollut koko elämän perustaksi. Ilon täytyi etsiä jotain syvempää ja kestävämpää. Vanhempana ja vastaanottavaisempana ilo on löytänyt sellaista mielekkyyttä ja tarkoituksellisuutta itselleen, joka ei kovin helpolla katoa.

Muiden toiveiden ja odotuksien täyttäminen, suorittaminen sekä hetkellisten onnen hetkien metsästäminen veivät ilolta elämän. Kun löytyi se, mikä on tärkeintä, löytyi myös tyydytys ja tarkoitus.

 Ilo sanoi tarvitsevansa silloin tällöin nautintoa. Ilo sanoi myös kaipaavansa tavoitteita elämäänsä – pieniä ja suuria, lähellä olevia ja kaukana häämöttäviä. Ilo on oppinut, että useimmiten hetken ilo ei korvaa suurempaa tulevaisuudessa olevaa täyttymystä.

Päätin viettää enemmän aikaa ilon kanssa. Painaa mieleeni, miten hän toimii ja mitkä ovat hänen ominaisuutensa. Ehkä jopa kirjoittaa niitä asioita paperille. Jos iloa ei joskus vähään aikaan näy, voin muistella häntä ja tehdä kuten hän tekee.

Ilo oli ihanan aidosti läsnä tässä hetkessä, mutta uskon hänen varmasti vielä vahvistavan loistoaan tulevaisuudessa. Oli onni, etten kävellyt ilon ohitse hämmentyneenä hänen kepeydestään ja säteilystään.

Vinkki #5 Arvosta hyötyliikuntaa ja monipuolisuutta

Jos ajatellaan kaikkia niitä hyötyjä, mitä arjen puuhien lomassa tuleva liikunta tuo tullessaan, on kiistämätön tosiasia, että menetämme paljon sivuuttamalla sen. Menetämme paljon muutakin kuin terveyshyödyt.

Ulkoilu ja aktiviteetit koko perheen voimin, työ-, koulu- ja treenimatkat pyöräillen tai kävellen sekä pihapelit- ja leikit kavereiden kanssa tuovat liikunnan lisäksi niin paljon sisältöä ihmisen elämään. Toisinaan arjen hektinen meno saa nämä seikat unohtumaan, jos yritämme vain selviytyä seuraavaan päivään.

Yksi huomionarvoinen asia on se, että kun on aktiivinen arkiliikunnassa ja peruskunto paranee jo sen ansiosta, voi ohjatuissa treeneissä ja liikuntaharrastuksissa keskittyä muihin seikkoihin - kuten vaikkapa itse liikunnan riemuun ja tekniikkaan.

Monipuolisuus on siksikin liikunnassa tärkeää, että meidän tulisi huomioida kolme osa-aluetta, jotka tarvitsevat harjoitusta: hengitys- ja verenkiertoelimistö, hermosto sekä lihakset. Yksipuolisella liikunnalla näitä kaikkia kolmea voi olla vaikea harjoittaa.

Jatkuvuudella ja toistoilla on iso rooli liikunnassa. Jos halutaan, että kunto todella kehittyy, meillä täytyy tulla rakenteellisia muutoksia elimistöömme – se vie kuukausia ja joskus jopa vuosia. Toiminnalliset muutokset ja reaktiot ovat nopeita ja usein liikunnan aloittanut huomaa jotkin liikunnan hyödyt hyvinkin nopeasti. Nopeat muutokset ovat kuitenkin harvoin pysyviä.

Säännöllisellä liikunnalla on lukuisia eri terveysvaikutuksia. Kaikkien elintoimintojemme kannalta säännöllinen liikkuminen on ensiarvoisen tärkeää. Lyhyesti lueteltuna liikunnan terveysvaikutukset kohdistuvat

* sydän- ja verenkiertoelimistöön
*  lihaksistoon
* hermostoon
* aineenvaihduntaan
* luustoon
* niveliin ja jänteisiin
* mielialaan ja henkiseen vireyteen
* itsetuntoon

Sinulle tärkeää on – olipa kyse sitten arkiliikunnasta tai ohjatusta - löytää liikuntamuodot, jotka sopivat

* elämäntilanteeseesi
* arkirytmiisi
* mieltymyksiisi
* tavoitteisiisi
* ja jotka kulkevat mukana elämässäsi

Se on upeaa, kun opit nauttimaan liikunnasta. Siinä samalla opit nauttimaan yhä enemmän myös kehostasi.

Vinkki #4 Kuormitus on hyvä ja paha

Kuormitus on kaikkea sitä, mikä jollakin tavalla aktivoi tai rasittaa meitä ja vie meidän voimavarojamme. Se voi olla työtä, opiskelua, perhe-elämää, liikkumista sekä muita harrastuksia ja periaatteessa kaikkea, missä käytämme meidän kehoamme jotenkin, kuten vaikkapa aivo- tai lihastyöskentelyä.

Usein kuormituksesta puhuttaessa ajatellaan sen negatiivisia ulottuvuuksia ja stressiä. Usein asia nousee esiin silloin, kun pohditaan vaikkapa työelämää ja sen psykososiaalisia ja fyysisiä kuormitustekijöitä. Tämä nousee erityisesti esille työuupumusta käsiteltäessä.

Ihmisellä on koko ajan kuormitusta. Se, että ihminen kuormittuu jossain määrin, on erittäin hyvä asia. Hyvä esimerkki positiivisesta kuormituksesta on liikunta, jolla on paljon tärkeitä terveysvaikutuksia. Aivojen käyttäminen on myös hyväksi ja aivotyöskentely sekä riittävä ärsykkeiden saaminen on tarpeellista. Mutta kuten mikä tahansa kuormituksen aihe, myös liikunta tai aivotyöskentely voivat tulla liian hallitsevaksi osaksi hyvinvointimme kolmiota. Vanha sanonta "kohtuus kaikessa" on erityisen osuva, mitä tulee hyvinvointiin.

Sinulle hyvää kuormitusta on riittävä määrä liikuntaa. Mutta mistä voimme tietää, mikä on riittävä määrä kenellekin? Yksinkertaistettuna terveysliikuntasuositus on alle kouluikäisille lapsille kolme tuntia päivässä, koululaisille ja nuorille kaksi tuntia päivässä ja aikuisille tunti päivässä.

Kansainvälisen olympiakomitean mukaan kilpaurheilua harrastavien koululaisten harjoitusmäärä olisi noin 20 h/viikossa, mikä on lähes kolme tuntia päivässä ja aikuisilla huippu-urheilijoilla voi kovimpaan aikaan olla yli 30 viikkotuntia harjoituksia. Silloin mennään jo pelkästään urheilun ehdoilla.

Terveysliikunnalla on ollut huolestuttava kehityssuunta jo pitkään ja se näkyy valitettavan selkeästi myös lasten ja nuorten kohdalla. Kun mietitään näitä liikuntasuosituksia on selvää, että pelkät ohjatut treenit ja koululiikunta eivät mitenkään täytä suositeltuja määriä. Ja vielä huolestuttavampaa on, jos koululainen ei harrasta vapaa-ajalla mitään liikuntaa ja hän kulkee koulumatkatkin autolla.

Sama suuntaus on aikuisilla. Työmatkat kuljetaan yhä useammin ajoneuvoilla ja liikunnasta on tehty erillinen harrastus tai toiminto, jonne on erikseen lähdettävä tai johon on tarkoituksella ryhdyttävä. Niin sanottu arki- ja hyötyliikunta on vähentynyt merkittävästi. Nykykeksinnöt ovat koko ajan vähentäneet arkiliikunnan tarvetta. Ja kuitenkin, tärkeintä olisi liikunnan ja aktiivisuuden monipuolisuus niin lapsilla kuin aikuisillakin.

Liikkumattomuus näkyy konkreettisella tavalla meidän elämässämme, viimeistään iän karttuessa. Me suomalaiset kärsimme jo kovin paljon erilaisista liikkumattomuustaudeista, kuten tukielinsairaudet, 2-tyypin diabetes, sepelvaltimoahtaumat, lihastasapaino-ongelmat ja osteoporoosi.

Ja mikä merkitys sopivalla kuormituksella onkaan meidän mielenterveydellemme, sitä ei missään nimessä pidä unohtaa.

Vinkki #3 Ravinto on sekä välttämättömyys että sallittu nautinto

Ruoka voi olla meille ihana nautinnon lähde, mutta se on myös polttoainetta kehollemme. Olet kuin polttoaineella kulkeva ajoneuvo - mitä enemmän ajat, sitä enemmän tarvitset polttoainetta. Huomionarvoista on, että täynnä olevaan tankkiin ei kannata tankata - se on silkkaa tuhlausta.

Ravintoa olisi saatava juuri sen verran kuin oikeasti tarvitaan.

* liian vähällä ravinnolla matkanteko loppuu lyhyeen
* liian suuri määrä ravintoa kerääntyy rasvaksi kehoomme

Ajoneuvoakaan ei voi tankata silloin kun huvittaa eikä tankkiin kelpaa mikä hyvänsä. Ihmisenkään polttoaineeksi ei riitä mikä tahansa suuhun menevä. Sopiva ruokailurytmi ja -määrä on yksilöllistä ja riippuu paljon henkilön mieltymyksistä ja elämäntilanteesta sekä kuormituksesta.

Tärkeämpää on puhua tarpeen mukaisesta syömisestä kuin terveellisestä ruokavaliosta. Se kun on kovin vaihtelevaa, että mikä on kenellekin terveellistä ja tarpeen mukaista. On eroa, oletko liikkumaton, liikkuja vai urheilija. Huippu-urheilijan kuormitus on sitä luokkaa, että hänen on syötävä seitsemän kertaa päivässä. Hyvä aterioiden määrä onkin noin 4-7 kertaa päivässä.

Tärkeää on, että ruokailusi on tarpeidesi ja tavoitteidesi mukaista, päivän aikana syödään monipuolisesti, värikkäästi ja ruoka koostuu laadukkaista aineksista

* hiilihydraateista: viljavalmisteet, peruna, juurekset, hedelmät, marjat ja vihannekset
* proteiineista: vähärasvainen liha, kala, siipikarja, soija, kvinoa, palkokasvit, kananmuna ja maitotuotteet
* rasvoista: öljyt, kala, pähkinät, siemenet
* vitamiineista sekä kivennäis- ja hivenaineista

Vinkki #2 Löydä arvoistasi reitti motivaatioon

Sinun mielesi on vahva. Mieli on usein se, joka vaikuttaa eniten kokemuksiimme ja onnistumisiimme hyvinvoinnin saralla. Sinun on siis hyvä suostua tekemään yhteistyötä mielesi kanssa. Se ei ole vihollisesi vaan hyvä kumppani, joka tarvitsee ymmärrystä ja armollisuutta.

Hyvinvoinnin ja tasapainon löytäminen alkaa motivaation löytymisestä. Siitä, että sinulla on henkilökohtaisesti juuri sinua varten tarpeeksi hyviä syitä tehdä muutoksia. Hyvinvoinnin prosessi on etenevä ja muodostuu hyvin pienistä teoista ja niiden toistamisesta. Tarvitaan lisäksi oivallus siitä, kuinka juuri sinä reagoit ja toimit eri tilanteissa ja millainen rooli mielelläsi tässä on.

Pysyvän motivaation löytäminen voi olla syvällä. Motivaation taso myös vaihtelee. Sinä et motivoidu käskystä, et omasta tai muiden. Motivaatio kuitenkin löytyy, kun selvität, mikä on sinulle elämässäsi kaikkein tärkeintä – mitkä ovat sinun syvimmät arvosi. Arvoista kumpuavat syysi.

Meillä on kyllä tietoa hyvinvoinnista ja sitä on koko ajan saatavilla lisää. Mutta saamamme ja hakemamme tieto ei muutu automaattisesti tekemiseksi. Meille ei useinkaan riitä, että tiedämme, mitä meidän pitäisi tehdä. Siksi valmiit liikunta-, ravinto- ja ajanhallintaohjelmat ovat vaikeita noudattaa ja tulokset hyvin harvoin ovat pysyviä. Usein käy niin, että kun tietty kuuri tai ohjelma on ohitse ja tavoitekin ehkä saavutettu, lopulta palaamme kuitenkin vanhoihin tapoihimme. Ja koemme tietysti valtavia pettymyksen ja epäonnistumisen tunteita.

Lyhytaikaisuus tuottaa lyhytaikaisia tuloksia. Mitä nopeammin tulos saavutetaan, sitä nopeammin se luultavasti myös menetetään. Sinun on ajateltava ennen kaikkea pysyvyyttä ja pitempää, koko ajan etenevää prosessia, kun mietit onnistumista. Lisäykset ja muutokset, joita elämässäsi teet hyvinvointia ajatellen, tulisi olla sellaisia, jotka jatkuvat koko elämäsi ajan tästä eteenpäin. Luovuta hellästi projekti- ja kuuriajattelusta ja hyväksy etenevä ja alati muuttuva tulevaisuuden näkymä.

Sinulla saattaa olla tiukassa istuvia, piintyneitä tapoja, joiden vuoksi sinusta tuntuu, että uuden opettelu on todella vaikeaa. Kova tahtotila ja itsekurikaan eivät riitä. Siksi tarvitset tarpeeksi hyvän syyn. Terveys tai jokin muu hyvältä ja ylevältä kuulostava asia ei välttämättä ole riittävä syy, sillä järkiperusteet ovat tässä asiassa hyvin hatara pohja motivaatiolle.

Tässä kohden tulevat tärkeimmäksi sinun arvosi – ne mitkä syvällä sinussa säätelevät sen, mikä on sinulle elämässä kaikkein tärkeintä. Sinun arvoistasi löytyvät tarpeeksi vahvat syyt rakastaa itseäsi ja pitää itsestäsi huolta niin, että elämäsi on tasapainossa niin ravinnon, kuormituksen ja levon suhteen kuin ihan kaikkinensa tarkasteltuna.

Sinä voit löytää arvosi, kun paneudut niihin hetkeksi ja tutkailet, mikä on sinulle elämässä kaikkein tärkeintä. Kun oivallus arvoista tulee, se luo hyvän pohjan koko elämäsi matkalle. Ne antavat myös syyn jaksaa ja jatkaa vaikeinakin päivinä.

Vinkki #1 Tarvitset kolmen kovan tasapainoa

Sinä olet ihanan ihmeellinen kokonaisuus, monien osien summa. Ja kokonaisuus on hyvä, kun se on tasapainossa. Kun koet, että elämäsi osa-alueet ovat tasapainossa, tunnet voivasi hyvin.

Sinä tarvitset hyvinvointia koko olemuksellesi. Eri ihmiset kokevat hyvinvoinnin eri tavoin ja arvostavat erilaisia asioita. Riippuu ihmisen persoonasta, kulttuurista, elämäntarinasta ja monista muista aioista, mitä kukakin nostaa hyvinvointinsa kannalta tärkeimmäksi.

On kolme osa-aluetta, jotka merkittävästi vaikuttavat kaikkien ihmisten elämään ja hyvinvointiin. Jos jotain näistä kolmesta on elämässäsi liikaa tai liian vähän, tämä hyvinvoinnillesi tärkeä kolmio ei ole tasapainossa.

RAVINTO – se mitä syöt ja juot
KUORMITUS – työ, opiskelu, liikunta, stressi ja muu kuormitus
LEPO – uni, palautuminen ja rentoutuminen

Tarvitset kaikkia kolmea, sillä et ole sarjakuvien supersankari - vaikka joskus siltä tuntuisikin!

* Monipuolinen, värikäs ja maistuva ruoka on ihmisen polttoainetta ja samalla suuri nautinnon lähde.
* Kaikenlainen aktiivisuus, tekeminen ja liikkuminen on ihmiskeholle luontaista ja hyvin tärkeää sekä ruumiimme että mielemme terveydelle.
* Palautuminen, kehittyminen ja rentoutuminen kaikesta päivän mittaan tapahtuvasta kuormituksesta ja aivotyöskentelystä tapahtuu nukkuessamme ja levätessämme.

Ihminen oppii, kokee ja kasvaa elämän varrella. Aina oppimamme ja kokemamme ei kuitenkaan vie kasvuamme tasapainoiseen elämään vaan jokin osio voi syystä tai toisesta tulla suuremmaksi ja painavammaksi kuin toiset tai jokin jäädä hyvin pieneksi. Silloin hyvinvoinnin kolmio on vinksollaan, emmekä välttämättä voi kovinkaan hyvin pitkässä juoksussa.

Mieti, onko jokin/jotkut näistä kolmesta hallitseva tai aivan unohduksissa.

"HYVÄN LISÄÄMINEN ELÄMÄÄN TOIMII PAREMMIN KUIN JATKUVA YRITYS HÄÄTÄÄ HUONOA" ~Henna Elisabet