Kaipaan yksinoloa, en yksinäisyyttä

Yksinäisyys on julma tunne. Se voi olla myös sellaisen ihmisen osana, joka näennäisesti on ihmisten keskellä. Yksinäisyyttä ei ansaitsisi kukaan, mutta hirvittävän moni maailmassa kokee sitä. Yksinäisyys on asia, jota ei haluta.

Sen sijaan yksinolo on jotain sellaista, mitä ihminen tarvitsee. Kyse on tilanteesta, joka on tarpeellinen ja usein toivottu. Tänä päivänä moni kaipaisi ja tarvitsisi yksinoloa, lepoa muista ja olemista itsensä ja omien ajatustensa kanssa.

Minulle yksinäisyyden tunne on surullinen – tunne siitä, ettei kuulu joukkoon eikä ole ketään, kenelle jakaa ajatuksiaan ja unelmiaan. Sitten taas se valittu yksinolo on vapauttavaa ja joskus suuri helpotus. Saa järjestellä ajatuksiaan ja kohdata sekä käsitellä tunteitaan.

Luulenpa, että joillakin ihmisillä on vaikeuksia erottaa yksinäisyys terveestä yksinolosta. Ne yhdistetään samaksi asiaksi ja silloin yksin jäämisestä voi tulla kamala mörkö. Yksinoloa ei kyetä sietämään, sillä se usein nostaa pintaan asioita, jotka on tarpeen käsitellä. Silloin nousevat helposti esiin negatiiviset tunteet ja asiat, joiden alkuperää olisi tarpeen tarkastella. Ne kuitenkin koetaan ahdistavana ja saatetaan yhdistää siihen samaan kurjaan yksinäisyyden tunteeseen.

Ihminen tarvitsee sekä fyysistä että psyykkistä läheisyyttä, jotta hän kasvaisi eheäksi. Ilman läheistä suhdetta lapsena kasvaneet ihmiset kärsivät usein monenlaisista ongelmista. Toisaalta ihminen tarvitsee myös yksinoloa, jotta hänestä tulisi itsenäinen ja henkisesti vahva ihminen. Yksinäisyys on kokemus siitä, ettei ole ketään, joka kuuntelisi, ymmärtäisi tai olisi tukena. Kun taas yksinolo voi olla todella rentouttavaa ja helpottavaa.

Miksi minä kaipaan yksinoloa? Olen huomannut, että minulta puuttui nuorempa ominaisuuksia, jotka tekivät minusta henkisesti vahvan. Yksinolosta nauttiminen on kohottanut minun itsetuntoni aivan uusiin mittoihin. Ja hei, minä en enää koe samaa yksinäisyyden tunnetta, kuin aikaisemmin, koska olen oppinut ottamaan siitä kaiken ilon irti. Ymmärrän nyt eron yksinolon ja yksinäisyyden välillä. Tiedostan sen, että jatkuva sosiaalisuus ja suuri joukko ystäviä ei takaa sitä, että minulla on joku, joka kuuntelee ja tukee minua kun he todella tarvitsen sitä.

En ole enää niin herkkä hylkäämiselle, eikä tunteitani voi loukata niin helposti. Olen yksinolossa oppinut tuntemaan itseni todella hyvin ja olen itselleni loistavaa seuraa! Olen nykyään empaattisempi. Minulla on enemmän kykyä kuunnella toisia, en ole niin kärkäs tuomitsemaan ja tunnistan muiden ihmisten tunteet helpommin. Olen avoimepi ja kunnioitan erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä.

Läheisriippuvaisuus ja pelko rakkaiden menettämisestä on hälvennyt pikkuhiljaa. Tiedän, että ihmiset voivat pettää ja jättää, mutta se ei ole enää asia, joka hajottaisi minun elämäni. Pidän arvossa hyviä ystävyyssuhteita, mutta en anna toisten ihmisten määritellä minua.

Minulla on myös eräs etu puolellani, koska olen kristitty. Tiedän, että Jumala on kanssani joka hetki enkä koskaan todellisuudessa ole aivan yksin. Se on ollut toivo kaikista pimeimmillä hetkillä. Jeesus on minulle tässä esimerkkinä: Hän vetäytyi palvelutehtävänsä aikana koko ajan säännönmukaisesti raamatun kuvauksen mukaan ”yksinäisyyteen”, itse valittuun yksinoloon esim. vuorelle. Hän oli siellä kuitenkin Isänsä Jumalan kanssa ja seurusteli siellä Hänen kanssaan, rukouksessa tai muuten läsnäolossa leväten.

Minusta on ihan huippua, mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleen, kun he tulivat innoissaan evankeliumia kertomasta: ”Apostolit kokoontuivat Jeesuksen luo ja kertoivat hänelle kaiken, mitä olivat tehneet ja opettaneet. Silloin hän sanoi heille: ”Tulkaa yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän.” Tulijoita ja menijöitä oli näet paljon, eivätkä he ehtineet edes syödä. Niin he lähtivät veneellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen.” Mark. 6:30-32

Jos itse Jeesus tarvitsi lepoa ja yksinoloa, eiköhän liene mekin. Minusta on muutenkin mahtavaa, miten Jeesus kohteli niitä 12 heeboa, jotka Hän kutsui apostoleiksi. He kun oli ihan tavallisia ihmisiä ja heidän kanssa tarvittiin kärsivällisyyttä ja viisautta. Jos aihe kiinnostaa, kuuntele mitä olen siitä podcastissani kertonut: 

Pelkäsin kontrollin menettämista

Onko sinulla sama haaste? Vaikka tiesin, että oma terveys vaatii löysäämistä kiinni pitämistäni langoista tai muuten edessä on sairaus taikka jopa kuolema, oli kovin vaikeaa päästää irti. Edessä oli pitkä koulu Jumalan kanssa. Ja voin lohduttaa – nyt minulla on uskon lepo ja rauha, josta en olisi voinut aiemmin edes unelmoida.

Jatkuva asioiden kontrollointi väsytti minua ihan hurjasti. Työn, läheisten, liikunnan, syömisen ja vaikka minkä muun… Yritys pitää homma niin sanotusti itsellä hanskassa. Kunnes tajusin, että se on mahdotonta. Ulkomaailmaa, toisten ihmisten päätöksiä ja olosuhteita kun ei voi kuitenkaan kontrolloida. Toiset ihmiset tulevat aina jollain tasolla olemaan meille pettymys ja on olosuhteita, joille emme kertakaikkiaan voi mitään.

Minun piti oppia rentoutumaan. Tajuamaan se, etten ole korvaamaton enkä mikään lentävä sarjakuvahahmo, joka pelastaa koko maailman. Iso merkitys oli sillä, että käsittelin ja opin päästämään irti menneisyydestä. Menneet asiat eivät enää määrittele minua tai se, miten olen aiemmin toiminut. Ennen tein parhaan kykyni mukaan, nyt olen jotain ihan uutta. Opin antamaan itselleni anteeksi. Ja opin retkottamaan huolettomana kuin mikäkin Lepokatti poikittain!

On hyödyllistä miettiä esimerkiksi sitä, mistä lapsuuden kokemuksista ja niistä syntyneistä tunnelukoista johtuu nykyinen käytös, vaikkapa negatiiviset ja voimakkaat tunteet. Kun ne pystyy kohtaamaan ja käsittelemään, avautuu aivan uusi maailma. 

Minä onnistuin siinä vasta opittuani vetäytymään Jumalan läheisyyteen, paikkaan jota kutsun uskon levoksi. Tämä on ihana matka! 

Viimeisin tekemäni podcast käsittelee juuri kontrollista irti päästämistä: 

Toimettomana istuminen on hyväksi

Meillä on nyt oikein semmoinen suorittamisen ja eteenpäin paahtamisen pakko ympäröivässä yhteiskunnassamme. Erityisen huolissaan mie oon lapsista ja nuorista. Nuoret aikuiset on jo ihan elämänsä alussa aivan uupumuksessa. Sitä on vaikeaa ja surullista seurata sivusta.

Ihmisellä pitää olla välissä tylsää, tiesitkö sen!? Meidän on suojeltava toisinaan itseämme liioilta virikkeiltä että aivommekin saavat levätä. Minun ainakin kävi huonosti ja piti ottaa aikalisä, kun ei jäänyt aikaa käsitellä edes omia tunteita!

Ja hei, nyt en puhu sellaisesta pitkään kestäneestä tylsyydestä, joka on yhtä kuin toimettomuus. Sellainen voi passivoida ihmisen ja pahimmillaan altistaa esimerkiksi mielenterveysongelmille. Sillä toimeton ihminenkin voi uupua. Siinä voi uupua omiin ajatuksiinsa tai itsensä kanssa olemiseen, siihen turruttavaan tunteeseen, joka tekee ihmisestä passiivisen ja ahdistuneen.

Mie oon huomannu, että tekemistä ja istumista sopivassa suhteessa on minulle hyväksi. Itseään kuulostelleen on kyllä oppinut huomaamaan, milloin tarvitsen mitäkin. Joskus kroppa huutaa hoosiannaa ja tarvitsen fyysistä lepoa ja kunnon unta. Toisinaan taas pelkät aivot käy ylikierroksilla ja silloin täytyy osata levätä kaikesta aivotyöskentelystä. Sitten taas on aikoja, jolloin huomaan tarvitsevani kunnon aktivointia niin keholle kuin mielellekin.

Itse olen uskon kautta oppinut enemmän tasapainoa. Minulle kaikki kuitenkin lähtee ensisijaisesti levosta käsin. Mikään ei voita sitä, kun on uskon lepo ja rauha, josta sitten kumpuaa se kaikki tekeminen ja oleminen.

Olen tehnyt YouTubeen opetussarjan, jonka aiheena on uskovan lepo, vaellus ja taistelu.

 

Hurjien tilanteiden läpi kriisistä kriisiin

Kaikki me koemme jonkinlaisia kriisejä elämämme aikana. Suurempia ja pienempiä, pitkiä ja lyhyempiä. Mie oon kohdannu niitä henkilökohtaisessa elämässä ja erityisesti töissä - olinhan 13 vuotta poliisissa. Tosin tavallisen ihmisen kriisi on poliisille arkipäivää. Joskus olen sitä ajatellut, että onkohan käsitykseni kriistitilanteesta jotenkin hämärtynyt.

Jokaisen tapa reagoida kriiseihin on yksilöllinen ja mikä on tosiaan toisen kriisi, se voi olla toiselle jokapäiväistä. Siksi ei tule koskaan vähätellä toisten mutta ei myöskään omia kokemuksiaan ja tunteitaan kriisin hetkellä.

Kriisi tarkoittaa sitä, että sinulle on tapahtunut jotain uutta, kenties yllättävää, jota voi olla vaikea kohdata ja käsitellä. Se voi olla esimerkiksi menetys, sairastuminen tai muu elämänmuutos. Kriisin hetkellä on normaalia tuntea hyvin monenlaisia tunteita. Voit tuntea itsesi avuttomaksi, pelokkaaksi, vihaiseksi hätääntyneeksi ja niin edelleen. Sinulla voi olla hyvinkin turvaton ja yksinäinen olo.

Kriisi saattaa aiheuttaa myös erilaisia fyysisiä oireita, kuten huonovointisuutta, heikotusta, ahdistusta, masentuneisuutta, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja kipuja. Kaikilla on yksilöllinen kyky kestää vaikeita elämäntilanteita. Se mistä toinen selviää nopeasti, siitä voi toisella
kestää pitkä aika toipumiseen ja elämän niin sanottuun normalisoitumiseen.

Toisinaan kriisit nostattavat esiin muistoja ja tuntemuksia menneisyyden tilanteista, silloin kriisi voi tuntua monin verroin hankalammalta ja raskaammalta. Mutta vaikea elämäntilanne voi toistaalta olla tilaisuus kasvaa, vahvistua ja opetella itsensä, reaktioidensa ja elämänsä arviointia.

Ei voida sanoa, millaisesta tilanteesta tai tapahtumasta seuraa kriisi. Se voi olla jokin äkillinen tapahtuma, ennalta arvattava elämänvaihe tai pitkään jatkunut kuormitus, joka kriisin saa aikaiseksi. Kehitys- ja elämäntilannekriisit liittyvät elämän varrella tapahtuviin muutoksiin ihmisen siirtyessä elämänvaiheesta toiseen. Esimerkkeinä lapsen syntymä, muutto toiseen paikkaan, avioliitto tai vaikkapa lasten muutto kotoa.

Traumaattinen kriisi syntyy usein voimakkaan tai epänormaalin tapahtuman seurauksena. Yleensä siihen liittyy suuri tunnejärkytys, jota on vaikea käsitellä ja kohdata eikä itsellä välttämättä ole siihen voimavaroja. Usein traumaattinen kriisi liittyy tapahtumiin, joissa ihmiselle elintärkeät asiat, kuten henki ja terveys, ovat vaarassa. Esimerkkinä väkivallan
kohtaaminen, läheisen kuolema tai itsemurha, vakava oma tai läheisen sairastuminen, suuronnettomuudet ja luonnonkatastrofit. Kriisin voi aiheuttaa myös taloudelliset vaikeudet, työttömyys, rikollisuus tai riippuvuudet.

Kriisistä voi kuitenkin selviytyä, vaikka se tuntuu usein varsin vaikealta, raskaalta ja ylitsepääsemättömältä. Sinullakin on ominaisuuksia, joilla kriisistä selviää. Kriiseihin on tarjolla myös monenlaista asiantuntija-apua, riippuen siitä, millaisesta kriisistä on kyse. Kriisin keskellä eläminen heikentää vahvasti kokemustamme hyvinvoinnista. Silloin on tärkeää muistaa omat vahvuudet ja ne tilanteet, jolloin on aiemmin mennyt kriisistä eteenpäin ja ylikin.

Kriisin keskellä on vaikea levätä. Minulla on ollut parin vuoden sisällä oikein kriisien suma: isän vaikean sairauden paheneminen, aivan liikaa töitä ja omaishoitajan sijaisuutta, ainoan lapsen muutto toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, epäily omasta vakavasta sairaudesta...ja muuta pikkusälää. Nämä kaikki uuvuttivat minut aivan täysin!!

 Selvisin kuitenkin niistäkin. Siihen auttoi minulla uskon lepo, johon olen saanut astua. En tiedä mitään ihanampaa... Puhun tästä uskon levosta paljon omissa podcasteissani. Alla suoraan ensimmäinen osa sarjasta, jossa puhun kristillisestä uskosta - levosta, vaelluksesta ja taistelusta. Voit katsoa myös muita aiheita YouTube-kanavaltani.

Missä oleskeletkaan - ympäristön merkitys levolle

Mie olen osa ympäristöäni. Kuten olet siekin. Monesti ympäristöstä tulee mieleen ensimmäisenä mieleen luonto. Ja luonto on mulle tosi tärkeä: kauniit maisemat, linnunlaulu aamuisin, tulen loimotus nuotiolla ja sen ääni...

Ympäristö on kuitenkin paljon enemmänkin kuin luonto. Sinun ympäristösi on sitä mitä fyysisesti on koko ajan ympärilläsi. Sinun ympäristösi muodostuu siitä kulttuurista, jossa elät. Sinä olet myös osa sosiaalista ympäristöäsi.

Persoonasi, elämäntilanteesi, ikäsi ja tapasi elää vaikuttavat siihen, millaisessa ympäristössä koet itsesi kotoisaksi. Ympäristösi voi ahdistaa tai rajoittaa sinua. Toisaalta se voi antaa mahdollisuuksia ja olla sinun elämisesi tukena.

Aina emme voi vaikuttaa siihen, mikä ympäristömme on, mutta voimme vaikuttaa, miten suhtaudumme siihen. Voimme myös tietoisesti hankkiutua aina mahdollisuuden tullen itseämme miellyttävään, inspiroivaan tai rentouttavaan ympäristöön niin fyysisesti, kulttuurillisesti kuin
sosiaalisestikin.

Konkreettisia asioita, jotka todella tukevat hyvinvointiamme ympäristöä ajatellen, ovat turvallisuus ja vuorovaikutteisuus. Myös julkiset palvelut sekä liikkumisemme helppous ja esteettömyys ovat meille tärkeitä. Näitä on jotenkin oppinut arvostamaan.

Olitpa ja elitpä millaisessa ympäristössä tahansa, kokemus vapauden tunteesta on merkityksellistä. Vapaus vaikuttaa, vapaus muuttua ja muuttaa, vapaus pysyä entisellään, vapaus luovuuteen, vuorovaikutukseen, turvallisuuteen...

Monet ihmiset saavat vapauden tunteen juuri luonnossa. Yhteys luontoon on ihmiselle tärkeä. Liikunta ja ulkoilukin tapahtuu usein luonnon helmassa. Luonto onkin yleensä rentouttavampi ympäristö kuin rakennettu. Luonnossa on avaruutta, ilmaa ja kauneutta. Luonnossa olemisen tiedetään lievittävän stressiä ja ahdistusta. Luontokokemukset rauhoittavat. Sydämen syke, verenpaine ja lihasten jännittyneisyys muuttuvat hyvään suuntaan jo parin minuutin luonnossa
olemisen jälkeen. Luonnosta saamme hyviä, itsellemme tärkeitä mikrobeja. Mieli virkistyy luonnossa. Mennään luontoon!

Toisinaan on ihanaa mennä yksin luontoon ja etsiä sieltä itselle merkityksellinen ja kaunis paikka. Siellä olosta voit saada voimaa. Rauha ja rentous seuraavat yleensä tällaisessa paikassa käyntiä. Usein tuntuu, että pää selvenee ajatuksista, kun viettää aikaa luonnossa. Ystävien kanssakin voi mennä ulos ja jakaa yhteisiä, rentouttavia kokemuksia. Luonto tarjoaa aisteille elämyksiä, tekemistä kropalle ja virkistystä mielelle.

Toisinaan "rakennan" ympärilleni siellä missä kulloinkin olen sellaisen ympäristön, jossa viihdyn. Siihen kuuluu oikea valaistus, kynttilät, joskus tuoksut ja tärkeänä minulle äänimaailma  - kaunista musiikkia tai luonnonääniä vaikkapa YouTubesta. 

Olen tehnyt niille, jotka tarvitsevat apua nukahtamiseen ja rentoutumiseen, omia podcasteja/nauhoituksia. Niissä luen rauhoittavalla ja pehmeällä äänellä Raamattua ja taustalla saattaa olla nuotion ääntä tai linnun laulua tmv. Löydät nämä ASMR-tyyppiset pätkät mm. kanavaltani YouTubesta. Tästä suoraan rauhoittavaan soittolistaan >>

Vahva mieleni tarvitsee hoivaa - olen jääräpää

Ihmisen mieli - järkemme - on vahva. Joskus niin vahva, että sinun on oikeasti tehtävä töitä muuttaaksesi jotain mielesi pinttymää. Mutta mielesi on myös se osa-alue, jonka avulla voit kääntää asioita voitoksesi. Mielesi tarvitsee hoivaa ja huoltoa, jotta se on sinun puolellasi ja voit työskennellä yhdessä mielesi kanssa. Sinulla on paljon keinoja huoltaa mieltäsi.

Mielesi rakastaa sitä, kun kokeilet jotain uutta ja rikot totuttuja rutiinejasi. Yllätykset eivät ole koskaan mielellesi pahaksi. Kun haastat mielesi uusilla kokemuksilla, saat erilaisia näkökulmia elämääsi. Vieraile uusissa paikoissa, opettele uusia taitoja, koeta nähdä asiat ja paikat jonkun toisen silmin.

Hyvän lisääminen toisten elämään tuo aina tunteen merkityksellisyydestä. Toisten tukeminen ja auttaminen, yhteisöllinen toiminta ja vaikkapa vapaaehtoistyö ovat oivia keinoja irrottautua omista kuvioista ja oman navan tuijottelusta.

Tunteet ovat joskus kinkkinen juttu. Mielellämme väistelemme etenkin vaikeita tunteita tai suuria tunteenpurkauksia. Tunteet ja niiden herättämät ajatukset ovat kuitenkin meille tärkeitä ja oikealla tavalla kohdattuina valtava suuri voimavara. Murehtiminen ja huolehtiminen rasittavat sinua, mutta tunteiden tarkasteleminen silloin, kun on seesteisempi olo, hyödyttää sinua erityisen paljon. Kun mietit, millaisia tunteita päivän mittaan olet tuntenut ja millaisissa tilanteissa ja miten niihin reagoit, olet seuraavalla kerralla hitusen valmiimpi kohtaamaan samankaltaiset tilanteet uudelleen.

Sinun on luotettava siihen, että kaikki ajatukset ja tunteet ovat sallittuja ja niiden voi antaa tulla kohti ja sitten mennä ohi. Pahinkin tunnepiikki kestää vain noin 15-20 minuuttia ja kun kohtaan tuon tunteen sen aikaa, seuraavalla kerralla pahinkin tunne onkin jo laimeampi. Tunteisiin ei tarvitse jäädä vellomaan. Sinä saat iloita elämästä myös vaikeina aikoina ja vaikeiden tunteiden ympäröimänä. Silloin kun jostain tulee iloa, ota se vastaan!

Kävelylenkki, päiväunet, hyvän kirjan lukeminen, onkiminen laiturin nokassa, kahvihetki ystävän seurassa, hyvä ruoka, puhelu ystävälle. Nämä kaikki hemmottelevat mieltäsi, jos ne ovat sinulle mieluisia asioita. Harrastukset, ystävät, lähimmät rakkaasi – niissä on yllättäviä voimavaroja
sopivassa määrin nautittuina. Vaikeinakaan aikoina älä jää yksin. Sinä olet tärkeä ja niin arvokas, että ansaitset kaiken avun ja tuen.

Kun kohtaat ihmisiä, unohda muut asiat. Kuuntele ja puhu, katso silmiin ja ole läsnä. Se voi joskus olla vaikeaakin, jos elämä on hektistä. Mutta pienet kohtaamiset voivat tulla hyvin merkitykselliseksi, kun niissä on aitoa vuorovaikutusta.

Sulla on oma sisäinen kello - biologisen vuorokausirytmimme toiminta

Sinun aivosi säätelevät sinun sisäiseksi kelloksikin kutsuttua fysiologista vuorokausirytmiäsi. Aivojesi hypotalamuksessa on hermosolujen joukko, jolla on tärkeä rooli tässä säätelyssä. Nämä solut auttavat sinun elimistöäsi toimimaan vuorokauden ajan mukaan tietyssä tahdissa.

Vuorokausirytmiisi kuuluu muun muassa sinun unirytmisi. Biologinen kellosi säätelee sitä hormonien avulla. Esimerkiksi nukahtamista säädellään melatoniinin tuotannon avulla. Sinun kellosi säätelee myös immuunijärjestelmäsi ja hormonierityksesi vaihteluita vuorokauden aikana. Kehosi lämpötila, aivotoimintasi, liikkeesi, sydämesi ja maksasi toiminta, solujesi energiantuotanto sekä mielialasi säätyvät vuorokausirytmisi mukaan. Biologinen kellosi säätelee lisäksi muun muassa testosteronin erityksen vuorokausirytmiä, vireyttäsi sekä kordinaatiokykyäsi ja suolistosi toiminnan ajallista vaihtelua. 

Kellolla on siis hyvinkin suuri vaikutus sinun elämääsi kokonaisvaltaisesti. Suurin osa elimistösi normaaleista toiminnoista seuraa tietynlaista vuorokausirytmiä. Se on ympäristösi vaikutuksen alla oleva yksilöllinen biologinen ilmiö. Noin puolet yksilöllisestä vuorokausirytmistäsi selittyy
perinnöllisillä tekijöillä ja noin puolet ympäristövaikutuksella. Aikuisilla vuorokausirytmi on aika pysyvä, ellei ihminen sairastu tai rytmi muusta syystä häiriinny. Olet kuullut aamuvirkuista ja yökukkujista. Saatat lukea itsesikin jompaan kumpaan joukkoon. Niitä siihen väliin sopiviakin
löytyy. 

Kun ihminen alkaa ikääntyä, myös elimistö alkaa muuttua ja kulua. Vuorokausirytmillä on tapana häiriintyä siten, ettei se pysy enää siinä, mikä olisi henkilölle parasta. Ikääntyneillä on enemmän haasteita pitää yllä säännöllisiä rytmejä ja hyvää uni-valvetilaa. Sisäisen kellon toimintaa häiritseviä tekijöitä ovat muun muassa aikaerorasitus, kesä- ja talviaikaan siirtymiset, vuorotyö, stressi, tupakointi, alkoholi, kofeiinipitoiset juomat sekä veren korkea glukoosipitoisuus
ylipainoisilla ihmisillä.

Jos menet nukkumaan itsellesi väärään aikaan vuorokaudesta eli biologisen kellosi vastaisesti, häiriintyy niiden geenien toiminta, jotka ovat tottuneet olemaan aktiivisia tiettyyn aikaan vuorokaudesta. Siksi väärään aikaan valvominen tuntuu joskus todella pahalta. Jos sinun
vuorokausirytmisi ei sovi yhteen biologisen kellosi kanssa, sillä voi olla vaikutuksia sinun terveydellesi pitkässä juoksussa. Jos menet nukkumaan jatkuvasti niin sanotusti väärään aikaan, voit altistaa itsesi aineenvaihduntasairauksille, sydän- ja verisuonitaudeille, mielenterveyden häiriöille, uni-valverytmin häiriöille, selkäsairauksille jne.

On siis tärkeää, että et jatkuvasti nuku oman biologisen kellosi vastaisesti.

Yöunet - paljonko on tarpeeksi?

Uni on kaikille tärkeää. Paljonko on tarpeeksi unta juuri sinulle – se onkin vaikeampi sanoa tarkalleen. On kuitenkin arvioita, jotka ovat hyviä suuntaa antavaksi neuvoksi.

Suomalaiset Käypä hoito – suositukset (Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joita laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa lääkäreille, terveydenhuollon
ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi) antavat iänmukaisen unentarvearvion:

Ikäluokka 0–3 kk 4–11 kk 1–2 v 3–5 v 6–13 v 14–17 v 18–25 v 26–64 v 65– v

Unentarve 14–17 t 12–15 t 11–14 t 10–13 t 9–11 t 8–10 t 7–9 t 7–9 t 7–8 t

Unen laatua voivat heikentää monenlaiset tekijät elämässämme. Siihen vaikuttavat muun muassa persoonallisuutemme, tottumuksemme ja elämäntilanteemme sekä siinä tapahtuvat muutokset. Myös käyttämillämme nautintoaineilla on usein merkittäviä vaikutuksia uneemme. Kofeiini, tupakka ja pienehkökin määrä alkoholia voivat vaikuttaa unemme eri vaiheisiin. Nautintoaineita voimme itse vähentää tai lakata käyttämästä unemme laadun takaamiseksi.

Jos biologinen vuorokausirytmimme sekoittuu jatkuvasti, sillä on suuri vaikutuksia uneemme. Epäsäännölliset nukkumistottumukset, vuorotyö ja matkustelu aikavyöhykkeeltä toiselle sekoittavat biologista kelloamme. Näihin tekijöihin ei kaikkiin ole mahdollista itse aina vaikuttaa, mutta unirytmin pitäminen niin säännöllisenä kuin mahdollista ja hyvä valmistautuminen sen muutoksiin auttavat.

Elimistömme häiriöt voivat myös olla syynä. Untamme häiritsee kipu, levottomat jalat -oireyhtymä, refluksitauti, hengenahdistus, eturauhas- ja vaihdevuosioireet, uniapnea jne. Joillakin lääkkeillä on myös vaikutuksia nukkumiseemme. Näihin unta häiritseviin tekijöihin saattaa saada apua lääkäriltä, mikäli häiriötä voidaan hoitaa, lääkettä vaihtaa tms.

Syitä huonoon uneen on siis monia. Joillekin niistä emme vain voi tehdä mitään. Mutta hyvästä unihygieniasta huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää juuri silloin, kun elämässämme on itsestämme riippumattomia tai hallitsemattomia uneemme vaikuttavia tekijöitä. Jos nukut hyvin, nauti unesta ja nukkumisestasi. Pidä yöuniasi arvossa. Mie todella pidän!

Puhuin ennen itselleni rumasti

Me olemme usein hyvin epäystävällisiä ja julmiakin itseämme kohtaan. Kohtelemme itseämme hyvin ikävällä tavalla ja puhumme itsestämme varsin rumasti. Jos se olet sinä, sinun on tarpeen vaihtaa puhetyyliä. Puhu itsestäsi ja itsellesi rohkaisevasti, kannustavasti ja armollisesti. Mie olen vaihtanut sellaiseen tyyliin. <3

Jos armottomuus itseäsi kohtaan on ollut tavanomaista, siitä voi olla haasteellista irrottautua. Löydä itseäsi kohtaan ymmärrystä ja lempeyttä – myös kokiessasi epäonnistumisen tunteita. Huomaamme niin paljon helpommin toiminnastamme ne virheet ja epäonnistumiset kuin siitä
seuranneen hyvän. Tarvitsemme opettelua, että opimme iloitsemaan pienistä onnistumisista ja huomaamme sen, mitä teimme oikein.

Voihan sitä kartoittaa elämästä tyytymättömyyden aiheita, mutta sinun ei ole tarpeen verrata itseäsi muihin, kokea itseäsi uhkana tai kontrolloida itseäsi koko ajan. Anna itsellesi aikaa olla rauhassa prosessissa ja salli itsellesi joustavuutta ja kohtuullisuutta. Voit myös myöntää sen, että sinä et tiedä kaikkea eikä sinun ole tarpeen tietää. Ole rohkeasti vuorovaikutuksessa omien ajatustesi kanssa sekä muiden ihmisten kanssa. Sinulla on jotain opittavaa jokaiselta ihmiseltä, vaikka he olisivat täysin erilaisia kuin sinä sekä arvoiltaan että mielipiteiltään. Myös sinulla on toisille paljon annettavaa.

Ihmisillä on taipumusta ilmaista itseään negatiivisten tunteiden ja asioiden kautta. Jos puheesi on ollut kovinkin ongelmakeskeistä, se on voinut lisätä ahdistuneisuutta ja vaikuttaa tekemisiisi. Mahdollisuuksien korostaminen ja etsiminen uhkien sijaan on paljon rakentavampaa.
Sinulla voi olla tilanne, että ympäristösi tai lähipiirisi ei tue sinua elämäsi muutosprosesseissa ja etenemisessä. Ongelmakeskeistä puhetta voi tulla ulkoapäin. Tilanne on kinkkinen mutta ei toivoton. Jaa ajatuksia  ihmisten kanssa, joilta tiedät saavasi tukea. On turha antautua väittelyihin, jos henkilö ei ole laisinkaan ymmärtäväinen tai vastaanottavainen. Omista voimavaroista huolehtiminen ja motivaation varjelu on tällaisissa tilanteissa tärkeintä. Ole oma itsesi ja anna sijaa aitoudelle. Jos et ympäristön painostuksesta kykene siihen, hae apua
tilanteeseesi asiantuntijoilta.

Anna itsellesi lupa keskittyä ratkaisuihin ja muuta ongelmat tavoitteiksi. Sinun ei tarvitse jäädä jumiin ja haikailla sitä, mistä olet tulossa. Katsetta ei ole enää tarpeen pitää menneisyydessä, vaikkakin heikkona hetkenä on hyvä muistella, miten olet aiemmin selviytynyt hankalasta tilanteesta tai miten olet aiemmin onnistunut jossakin tavoitteessasi. Muuten voit aivan
huoletta ja innolla ottaa kohteeksi sen, mihin ollaan menossa. Sinulta kyllä löytyy kokemuksia, ideoita ja voimavaroja. Löytöretki nostaa ne esiin!

Fysiologisia muutoksia unen aikana

Unen aikana tapahtuu sinun kehossasi lukuisia aioita, jotka ovat merkityksellisiä sinun terveydellesi, hyvinvoinnillesi ja jopa hengissä pysymisillesi. Mitä kaikkea tapahtuu, kun nukut?

• aistitiedon käsittelyssä tapahtuu muutoksia: ulkoinen tietoisuus katoaa jotta aivot voivat prosessoida aiempia tapahtumia
• motorinen kontrolli heikkenee: hermolihasjärjestelmän jännitys laskee, että se voi palautua ja korjaantua
• autonomisessa hermostossa tapahtuu muutoksia: tämä rauhoittaa peruselintoimintoja, jotta olennaisten elimien palautuminen unen aikana on mahdollista
• sykevälivaihtelu (HRV eli Heart Rate Variability) muuttuu epätasaisemmaksi: tämä kuvastaa automisen hermoston rauhoittuneempaa tilaa
• hengityksessä tapahtuvat muutokset: unen aikana hengitykseen tulee suuria vaihteluita ja tämä voi altistaa uniapnealle
• sydän- ja verisuonielimistön muutokset: ne mahdollistavat verenpaineen laskemisen ja antavat tietynlaista lepoa sydämelle mutta samanaikaisesti altistavat erilaisille sydäntapahtumille
• hormonierityksessä tapahtuvat muutokset: anabolia eli rakentava aineenvaihdunta voimistuu, jos uni on säännöllistä
• energia-aineenvaihdunnan muutokset: perusaineenvaihdunta laskee ja tällöin verensokeri saattaa nousta
• ruokahalua säätelevillä hormoneilla, kuten leptiinilla, greliinilla ja oreksiinilla, on myös vuorokausivaihtelu siten, että kylläisyyden tunnetta tuottavan leptiinin pitoisuus on suurempi yöllä, kun taas ruokahalua kiihdyttävien greliinin ja oreksiinin pitoisuudet ovat
  pienemmät kuin valveessa
• ruoansulatuselimistön muutokset: mahalaukun tyhjentyminen unen aikana on hitaampaa kuin valveessa, samoin ruoan kulku ja imeytyminen ohutsuolessa
• puolustusmekanismien muutokset: unen esto häiritsee normaalia immuunipuolustusta, epäsäännöllinen uni näyttää heikentävän immuniteettia ja altistavan tulehdussairauksille, kuten sepelvaltimotaudille
•