Yksi sydän
Ja niin on torstai toivoa täynnä! Olipas hirmu paljon parempi päivä kuin eilen. Ehkä luvattoman paljon stressaan keskiviikkoisin sitä Xee-kurssia... Jos kyseessä olisi vain oma tekeminen ja oppiminen, en varmasti jaksaisi edes hermoilla. Mutta kun tiiminvetäjänä on vastuussa jostakusta toisesta, siitä tulee heti eri fiilis. Täytyy ottaa vaan lunkimmin jatkossa - olen jo nähnyt sen, mitä tapahtuu kun suorittaa. Itse en siihen enää lähde. Puuhailin kotona aamupäivän ja tein ruuan valmiiksi muulle perheelle. Puoliltapäivin lähdin katsomaan yhtä "konttoriseurakuntalaista" sairaalaan. Meillä oli hyvät juttutuokiot ja piipahdin vielä hakemassa tälle miehelle läheisestä kaupasta vähän smoothieta ja proteiinijuomaa - kaverilla kun ei oikein ruoka maistu ja jostain pitäisi saada potkua. Menin sitten konttorille tekemään töitä, kirjanpitoa ym. Huhkin innoissani kun katsoin kelloa, että aika rientää. Jossain vaiheessa havahduin, etten ollut siirtänyt konttorin kelloa taaksepäin. Sainki...