Lepokatti poikittain

Yksinäisyys on julma tunne. Se voi olla myös sellaisen ihmisen osana, joka näennäisesti on ihmisten keskellä. Yksinäisyyttä ei ansaitsisi kukaan, mutta hirvittävän moni maailmassa kokee sitä. Yksinäisyys on asia, jota ei haluta. Sen sijaan yksinolo on jotain sellaista, mitä ihminen tarvitsee. Kyse on tilanteesta, joka on tarpeellinen ja usein toivottu. Tänä päivänä moni kaipaisi ja tarvitsisi yksinoloa, lepoa muista ja olemista itsensä ja omien ajatustensa kanssa. Minulle yksinäisyyden tunne on surullinen – tunne siitä, ettei kuulu joukkoon eikä ole ketään, kenelle jakaa ajatuksiaan ja unelmiaan. Sitten taas se valittu yksinolo on vapauttavaa ja joskus suuri helpotus. Saa järjestellä ajatuksiaan ja kohdata sekä käsitellä tunteitaan. Luulenpa, että joillakin ihmisillä on vaikeuksia erottaa yksinäisyys terveestä yksinolosta. Ne yhdistetään samaksi asiaksi ja silloin yksin jäämisestä voi tulla kamala mörkö. Yksinoloa ei kyetä sietämään, sillä se usein nostaa pintaan asioita, jotka on tarp...

Onko sinulla sama haaste? Vaikka tiesin, että oma terveys vaatii löysäämistä kiinni pitämistäni langoista tai muuten edessä on sairaus taikka jopa kuolema, oli kovin vaikeaa päästää irti. Edessä oli pitkä koulu Jumalan kanssa. Ja voin lohduttaa – nyt minulla on uskon lepo ja rauha, josta en olisi voinut aiemmin edes unelmoida. Jatkuva asioiden kontrollointi väsytti minua ihan hurjasti. Työn, läheisten, liikunnan, syömisen ja vaikka minkä muun… Yritys pitää homma niin sanotusti itsellä hanskassa. Kunnes tajusin, että se on mahdotonta. Ulkomaailmaa, toisten ihmisten päätöksiä ja olosuhteita kun ei voi kuitenkaan kontrolloida. Toiset ihmiset tulevat aina jollain tasolla olemaan meille pettymys ja on olosuhteita, joille emme kertakaikkiaan voi mitään. Minun piti oppia rentoutumaan. Tajuamaan se, etten ole korvaamaton enkä mikään lentävä sarjakuvahahmo, joka pelastaa koko maailman. Iso merkitys oli sillä, että käsittelin ja opin päästämään irti menneisyydestä. Menneet asiat eivät enää määri...

Meillä on nyt oikein semmoinen suorittamisen ja eteenpäin paahtamisen pakko ympäröivässä yhteiskunnassamme. Erityisen huolissaan mie oon lapsista ja nuorista. Nuoret aikuiset on jo ihan elämänsä alussa aivan uupumuksessa. Sitä on vaikeaa ja surullista seurata sivusta. Ihmisellä pitää olla välissä tylsää, tiesitkö sen!? Meidän on suojeltava toisinaan itseämme liioilta virikkeiltä että aivommekin saavat levätä. Minun ainakin kävi huonosti ja piti ottaa aikalisä, kun ei jäänyt aikaa käsitellä edes omia tunteita! Ja hei, nyt en puhu sellaisesta pitkään kestäneestä tylsyydestä, joka on yhtä kuin toimettomuus. Sellainen voi passivoida ihmisen ja pahimmillaan altistaa esimerkiksi mielenterveysongelmille. Sillä toimeton ihminenkin voi uupua. Siinä voi uupua omiin ajatuksiinsa tai itsensä kanssa olemiseen, siihen turruttavaan tunteeseen, joka tekee ihmisestä passiivisen ja ahdistuneen. Mie oon huomannu, että tekemistä ja istumista sopivassa suhteessa on minulle hyväksi. Itseään kuulostelleen on...

Kaikki me koemme jonkinlaisia kriisejä elämämme aikana. Suurempia ja  pienempiä, pitkiä ja lyhyempiä. Mie oon kohdannu niitä henkilökohtaisessa elämässä ja erityisesti töissä - olinhan 13 vuotta poliisissa. Tosin tavallisen ihmisen kriisi on poliisille arkipäivää. Joskus olen sitä ajatellut, että onkohan käsitykseni kriistitilanteesta jotenkin hämärtynyt. Jokaisen tapa reagoida kriiseihin on  yksilöllinen ja mikä on tosiaan toisen kriisi, se voi olla toiselle jokapäiväistä. Siksi ei  tule koskaan vähätellä toisten mutta ei myöskään omia kokemuksiaan ja  tunteitaan kriisin hetkellä. Kriisi tarkoittaa sitä, että sinulle on tapahtunut jotain uutta, kenties yllättävää, jota voi olla vaikea kohdata ja käsitellä. Se voi olla esimerkiksi menetys, sairastuminen tai muu elämänmuutos. Kriisin hetkellä on normaalia tuntea hyvin monenlaisia tunteita. Voit tuntea itsesi avuttomaksi, pelokkaaksi, vihaiseksi hätääntyneeksi ja niin edelleen. Sinulla voi olla hyvinkin turvaton ja yks...

Mie olen osa ympäristöäni. Kuten olet siekin. Monesti ympäristöstä tulee mieleen  ensimmäisenä mieleen luonto. Ja luonto on mulle tosi tärkeä: kauniit maisemat, linnunlaulu aamuisin, tulen loimotus nuotiolla ja sen ääni... Ympäristö on kuitenkin paljon enemmänkin kuin  luonto. Sinun ympäristösi on sitä mitä fyysisesti on koko ajan ympärilläsi.  Sinun ympäristösi muodostuu siitä kulttuurista, jossa elät. Sinä olet myös  osa sosiaalista ympäristöäsi. Persoonasi, elämäntilanteesi, ikäsi ja tapasi elää vaikuttavat siihen, millaisessa ympäristössä koet itsesi kotoisaksi. Ympäristösi voi ahdistaa tai rajoittaa sinua. Toisaalta se voi antaa mahdollisuuksia ja olla sinun elämisesi tukena. Aina emme voi vaikuttaa siihen, mikä ympäristömme on, mutta voimme vaikuttaa, miten suhtaudumme siihen. Voimme myös tietoisesti hankkiutua aina mahdollisuuden tullen itseämme miellyttävään, inspiroivaan tai rentouttavaan ympäristöön niin fyysisesti, kulttuurillisesti kuin sosiaalisestikin. ...

Ihmisen mieli - järkemme -  on vahva. Joskus niin vahva, että sinun on oikeasti tehtävä  töitä muuttaaksesi jotain mielesi pinttymää. Mutta mielesi on myös se osa-alue, jonka avulla voit kääntää asioita voitoksesi. Mielesi tarvitsee hoivaa ja  huoltoa, jotta se on sinun puolellasi ja voit työskennellä yhdessä mielesi  kanssa. Sinulla on paljon keinoja huoltaa mieltäsi. Mielesi rakastaa sitä, kun kokeilet jotain uutta ja rikot totuttuja rutiinejasi. Yllätykset eivät ole koskaan mielellesi pahaksi. Kun haastat mielesi uusilla kokemuksilla, saat erilaisia näkökulmia elämääsi. Vieraile uusissa paikoissa, opettele uusia taitoja, koeta nähdä asiat ja paikat jonkun toisen silmin. Hyvän lisääminen toisten elämään tuo aina tunteen merkityksellisyydestä. Toisten tukeminen ja auttaminen, yhteisöllinen toiminta ja vaikkapa vapaaehtoistyö ovat oivia keinoja irrottautua omista kuvioista ja oman navan tuijottelusta. Tunteet ovat joskus kinkkinen juttu. Mielellämme väistelemme etenk...

Sinun aivosi säätelevät sinun sisäiseksi kelloksikin kutsuttua fysiologista  vuorokausirytmiäsi. Aivojesi hypotalamuksessa on hermosolujen joukko,  jolla on tärkeä rooli tässä säätelyssä. Nämä solut auttavat sinun elimistöäsi  toimimaan vuorokauden ajan mukaan tietyssä tahdissa. Vuorokausirytmiisi kuuluu muun muassa sinun unirytmisi. Biologinen kellosi säätelee sitä hormonien avulla. Esimerkiksi nukahtamista säädellään melatoniinin tuotannon avulla. Sinun kellosi säätelee myös immuunijärjestelmäsi ja hormonierityksesi vaihteluita vuorokauden aikana. Kehosi lämpötila, aivotoimintasi, liikkeesi, sydämesi ja maksasi toiminta, solujesi energiantuotanto sekä mielialasi säätyvät vuorokausirytmisi mukaan. Biologinen kellosi säätelee lisäksi muun muassa testosteronin erityksen vuorokausirytmiä, vireyttäsi sekä kordinaatiokykyäsi ja suolistosi toiminnan ajallista vaihtelua.  Kellolla on siis hyvinkin suuri vaikutus sinun elämääsi kokonaisvaltaisesti. Suurin osa elimistösi nor...

Uni on kaikille tärkeää. Paljonko on tarpeeksi unta juuri sinulle – se onkin  vaikeampi sanoa tarkalleen. On kuitenkin arvioita, jotka ovat hyviä suuntaa  antavaksi neuvoksi. Suomalaiset Käypä hoito – suositukset (Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joita laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi) antavat iänmukaisen unentarvearvion: Ikäluokka 0–3 kk 4–11 kk 1–2 v 3–5 v 6–13 v 14–17 v 18–25 v 26–64 v 65– v Unentarve 14–17 t 12–15 t 11–14 t 10–13 t 9–11 t 8–10 t 7–9 t 7–9 t 7–8 t Unen laatua voivat heikentää monenlaiset tekijät elämässämme. Siihen vaikuttavat muun muassa persoonallisuutemme, tottumuksemme ja elämäntilanteemme sekä siinä tapahtuvat muutokset. Myös käyttämillämme nautintoaineilla on usein merkittäviä vaikutuksia uneemme. Kofeiini, tupakka ja pienehkökin määrä alkoh...

Me olemme usein hyvin epäystävällisiä ja julmiakin itseämme kohtaan.  Kohtelemme itseämme hyvin ikävällä tavalla ja puhumme itsestämme  varsin rumasti. Jos se olet sinä, sinun on tarpeen vaihtaa puhetyyliä. Puhu  itsestäsi ja itsellesi rohkaisevasti, kannustavasti ja armollisesti. Mie olen vaihtanut sellaiseen tyyliin. <3 Jos armottomuus itseäsi kohtaan on ollut tavanomaista, siitä voi olla haasteellista irrottautua. Löydä itseäsi kohtaan ymmärrystä ja lempeyttä – myös kokiessasi epäonnistumisen tunteita. Huomaamme niin paljon helpommin toiminnastamme ne virheet ja epäonnistumiset kuin siitä seuranneen hyvän. Tarvitsemme opettelua, että opimme iloitsemaan pienistä onnistumisista ja huomaamme sen, mitä teimme oikein. Voihan sitä kartoittaa elämästä tyytymättömyyden aiheita, mutta sinun ei ole tarpeen verrata itseäsi muihin, kokea itseäsi uhkana tai kontrolloida itseäsi koko ajan. Anna itsellesi aikaa olla rauhassa prosessissa ja salli itsellesi joustavuutta ja kohtuulli...

Unen aikana tapahtuu sinun kehossasi lukuisia aioita, jotka ovat merkityksellisiä sinun terveydellesi, hyvinvoinnillesi ja jopa hengissä  pysymisillesi. Mitä kaikkea tapahtuu, kun nukut? aistitiedon käsittelyssä tapahtuu muutoksia: ulkoinen tietoisuus katoaa jotta aivot voivat prosessoida aiempia tapahtumia motorinen kontrolli heikkenee: hermolihasjärjestelmän jännitys laskee, että se voi palautua ja korjaantua autonomisessa hermostossa tapahtuu muutoksia: tämä rauhoittaa peruselintoimintoja, jotta olennaisten elimien palautuminen unen aikana on mahdollista sykevälivaihtelu (HRV eli Heart Rate Variability) muuttuu epätasaisemmaksi: tämä kuvastaa automisen hermoston rauhoittuneempaa tilaa hengityksessä tapahtuvat muutokset: unen aikana hengitykseen tulee suuria vaihteluita ja tämä voi altistaa uniapnealle sydän- ja verisuonielimistön muutokset: ne mahdollistavat verenpaineen laskemisen ja antavat tietynlaista lepoa sydämelle mutta samanaikaisesti altistavat erilaisille sydäntapahtum...