Jouduin tilanteeseen, jossa minun oli pakko olla inhon kanssa samassa tilassa. Olisin halunnut pois, mutta minun oli tällä kertaa vain kestettävä sitä kauhistusta. Inho on kerrassaan vastenmielinen. Hänestä huokui halveksuntaa ja tuomiohenkisyyttä. Ikään kuin kaikki hänen ympärillään olevat olisivat olleet vakavan tartuntavaaran aiheuttajia ja saastaisia iljetyksiä.
Päätin kuitenkin reilusti kohdata inhon kasvotusten, jotta saisimme selville, oliko kyseessä vain molemminpuolinen ennakkoluulo. Keskusteltuani inhon kanssa selvisi, että inho käyttäytyy kaikkialla maailmassa, missä vieraileekin, hyvin samalla tavalla. Mutta riippuu kuulemma myös kulttuurista, miten Inho käyttäytyy ja näyttäytyy.
Hänellä on paljon moraaliin, tabuihin ja vieraisiin asioihin liittyviä voimakkaitakin reaktioita. Inho toisinaan suojelee pahoilta seuraamuksilta, joten aloin nähdä hänen positiiviset puolensa. Inholla on oma roolinsa siinä, etten sairastu vakavasti tai tule myrkytetyksi.
Inho selvensi, että hän ilmaantuu paikalle, kun haistan tai maistan pilaantunutta ruokaa tai muuta kovin likaista tai saastunutta. Inho on se, joka saa minut välttämään epämääräisen ruuan maistamista tai sylkäisemään sen tarvittaessa suustani ulos. Joskus inhon myötävaikutuksesta nyrpistän nenääni tai vältän suuni aukaisemista apposen auki. Toisinaan inho saa minut jopa oksentamaan.
Inho saa minut siis tekemään hyvin fyysisiä asioita. Inho myös estää minua tekemästä uudelleen asioita, joissa hän on ollut voimakkaasti osallisena ja joiden näkeminen on tuonut mukanaan Inhon. Inhoa voin kiittää siitä, että pidän kotini siistinä siivoamalla ja vien roskat ulos. Inhoa on lienee ylistäminen myös vessojen ja viemäröinnin kehityksestä.
Lapset kohtaavat inhon eri tavalla ja eri tilanteissa kuin aikuiset. Lapsille on ihan okei syödä oudon näköisiä asioita ja käsitellä vaikkapa ulosteita, ilman että inho rientää paikalle. Tilanne kuitenkin muuttuu lapsen kasvaessa.
Populaarikulttuuri ja viihdeteollisuus pitävät inhosta. Inhoa oikein odotetaan joskus paikalle, kun on kyse vaikkapa uudesta kauhuelokuvasta, taidenäyttelystä tai huvipuiston viihdykkeestä. Kun inhon paikalle tuonut asia katoaa minun läheltäni, myös inho lähtee nopeasti lätkimään. Ja kun on aikansa kohdannut inhoa, ei hän välttämättä enää edes jaksa tulla paikalle. Ruoka, lika tai ihmiset eivät lopulta jaksa enää häntä kiinnostaa.
Vaikeaksi tilanne menee, jos inho tulee paikalle silloin, kun ajattelen itseäni. Inho tuo silloin usein mukanaan häpeän. Itsetuntoni putoaa nolliin inhon vuoksi. Minä saatan kokea inhon läsnäoloa miettiessäni ulkonäköäni, tekemisiäni tai osaamisiani. Inho kuitenkin myönsi minulle, että hänellä ei olisi oikeutta ilmaantua silloin. Inhon tulisi pysyä itsenään ja suojella meitä. Muuten hän kääntyy tehtäväänsä vastaan, liittoutuu häpeän kanssa ja saa kokonaan uuden nimen itselleen. Inho haluaa kuitenkin pysyä entisellään eikä olla itseinho.
Nyt siis tiedän, että itseinho ei ole todellinen inhon olemus vaan hän on silloin ylittänyt valtuutensa. Häntä täytyy silloin muistuttaa asiasta ja neuvoa pysymään poissa, kun ajattelen itseäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti