Kasvisten värien sisältämät aineet toimivat yhdessä vitamiinien, kivennäisaineiden ja kuitujen kanssa. Monet kasvisten terveyttä edistävät luonnolliset yhdisteet antavat kasviksille niiden värit:
* vihreän
* keltaisen/oranssin
* punaisen
* sinisen/lilan
* valkoisen/ruskean
Syö siis näitä viittä väriä päivässä! Esimerkiksi
* Punainen: tomaatti, punainen paprika, mansikka, punaherukka, karpalo, kirsikka, vesimeloni...
* Keltainen/oranssi: porkkana, lanttu, keltainen tomaatti ja -paprika, maissi, appelsiini, keltainen omena, persikka, greippi, ananas, nektariini, mango, hunajameloni, kurpitsa...
* Vihreä: kurkku, kesäkurpitsa, parsakaali, salaatit, yrtit, herne, vihreä papu, ruusukaali, lehtiselleri, pinaatti, vihreä omena, vihreä viinirypäle ja -päärynä, kiivi, avokado...
* Sininen/lila: punakaali, punajuuri, mustaherukka, mustikka, tumma viinirypäle, luumu...
* Valkoinen/ruskea: nauris, kukkakaali, banaani, valkosipuli, inkivääri, sienet, sipuli, päärynä…
Monimuotoiset kuidut
Kuiduilla on useita tunnettuja positiivisia vaikutuksia elimistöömme. Kuidut ovat tärkeitä kehosi palautumisessa erityisesti yötä vasten, sillä ne hidastavat ruuansulatustasi. Kuidut edistävät suolen toimintaa mutta muokkaavat myös sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaasi terveyttä edistävämpään suuntaan.
Suolistossa hajoamattomat ja siksi imeytymättömät hiilihydraatit eli ravintokuitu ovat ryhmä ravintoaineita, joiden olomuoto on moninainen. Viljoissa ja kasviksissa on veteen liukenematonta kuitua, joka muodostuu pitkistä kuitumaisista rakenteista ja sitä kutsutaan selluloosaksi. Toisaalta on kuituja, jotka ovat vesiliukoisia ja muodostavat tahmeita hyytelöitä.
Selluloosakuidusta imeytymätön kuituaines siirtyy paksusuoleen, jossa se imee itseensä vettä ja pehmentää ulostemassaa. Niinpä tällaisen kuidun runsas nauttiminen edistää suolen toimintaa, ehkäisee ummetusta ja toiminnallisia vatsavaivoja. Suoliston bakteerit hajottavat osan kuidusta, mikä lisää kaasun muodostusta suolessa. Selluloosan tyyppisellä liukenemattomalla kuidulla ei juurikaan ole vaikutuksia elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan.
Vesiliukoista, geeliytyvää kuitua saa mm. palkokasveista ja tämän kuidun lisääminen aterioille hidastaa verensokerin nousua ruokailun jälkeen ja parantaa sokeritasapainoa. Myös epäsuotuisan kolesterolin eli LDL-kolesterolin määrä veressä pienentyy. Vesiliukoinen kuitu hidastaa glukoosin eli rypälesokerin siirtymistä verenkiertoon ja lisää kolesterolin poistumista elimistöstä ulosteissa.
Paksusuolessa bakteerit hajottavat vesiliukoista kuitua paljon paremmin kuin selluloosaa. Suolikaasujakin siis syntyy runsaammin ja ulostamista edistävä eli laksatiivinen vaikutus jää heikommaksi kuin selluloosaa sisältävällä ravinnolla.
Useimmista elintarvikkeista on saatavilla kumpaakin kuidun muotoa. Viljoista vehnänlese on lähinnä puhtainta selluloosan tyyppistä kuitua, kun taas ohrassa ja kaurassa sekä jossain määrin myös rukiissa on vesiliukoistakin kuitua. Vesiliukoisten kuitujen osuus on vieläkin suurempi palkokasvien lisäksi marjoissa ja hedelmissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti