Suomessa ei ole kirjoituksen kirjoitushetkellä voimassa niin kutsuttua puoskarilakia, jolla voisi rajata vaihtoehtoisten hoitojen antamista ja säädellä siihen liittyvien monenkirjavien tuotteiden myyntiä. Hyvinvoinnin nimissä ihmisille myydään aivan kelpo tuotteiden ja palveluiden ohella myös kaikenlaista humpuukia.
Mistä sitten tunnistaa aidon, pesunkestävän humpuukituotteen? Sille on tyypillistä, että annetaan paikkansapitämättömiä, jopa hurjiakin lupauksia sen vaikutuksista tai ominaisuuksista. Tässä kohden pätee tuttu viisaus “jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta”. Mitä enemmän luvataan, sitä epäluuloisemmin kannattaa suhtautua.
Jos tuotetta myydään viittaamalla vain yksittäisen lääkärin, kuluttajan, julkisuuden henkilön tai viranomaisen suosituksiin ja kenties hyväksyntään, kannattaa myös olla hyvällä syyllä epäluuloinen.
Monet hyvinvointiin liittyvistä tuotteista menevät ravintolisä-kategorian alle. Ravintolisät ovat Suomessa elintarvikkeita, vaikka ne muistuttavat ulkonäöltään ja käyttötavaltaan enemmän lääkkeitä kuin tavanomaisia elintarvikkeita. Ravintolisät voivat olla pillereitä, kapseleita, uutteita sekä muita vastaavia pieninä määrinä annosmuodossa nautittavia nesteitä ja jauheita.
Suomessa elintarvikkeilla ei ole viranomaisten tekemää ennakkovalvontaa kuten vaikkapa lääkkeillä. Siksi tulee sinun hälytyskellojesi alkaa soida, jos elintarviketta markkinoidaan siten, että sillä olisi samanlaisia vaikutuksia kuin lääkkeillä.
Elintarvikelainsäädäntömme kieltää elintarvikkeiden lääkkeellisen markkinoinnin. Elintarviketta ei siis saa markkinoida väitteillä tai edes mielikuvilla, että tuote voisi ennalta ehkäistä, hoitaa tai parantaa ihmisen sairauksia. Jos siis elintarviketta markkinoidaan lääkkeellisin väittein, kannattaa muuhunkin markkinointiin suhtautua varsin epäillen.
Suomessa elintarvikkeista on aina annettava totuudenmukaiset ja riittävät tiedot, eikä mahdollista ostajaa saa johtaa harhaan katteettomilla lupauksilla tai pelotella. Tämä koskee pakkausmerkintöjä, internet-sivuja, verkkokauppoja, digitaalista markkinointia, some-markkinointia, esitteitä, mainoksia ja kaikkea muutakin markkinointia.
Elintarvikkeen sisältämistä ravintoaineista ja niiden mahdollisista terveysvaikutuksista voi esittää vain Euroopan komission hyväksymiä ravitsemus- ja terveysväitteitä. Tieteellisessä lehdessä julkaistu tutkimus ei vielä oikeuta terveysväitteen käyttöön markkinoinnissa, vaan väitteelle on haettava virallista hyväksyntää.
Suurin osa elintarvikkeista on sellaisia, joiden koostumusta ja valmistusaineiden turvallisuutta viranomaiset eivät ole ennakkoon tutkineet eivätkä arvioineet. Ravintolisätkään eivät tule markkinoille lupamenettelyn kautta, jossa niiden turvallisuus tai vaikutukset arvioitaisiin etukäteen lääkkeen tavoin.
Ravintolisän markkinoille tuovan toimijan tulee kuitenkin tehdä tuotteesta ilmoitus Ruokavirastoon valvonnan helpottamiseksi ja kohdistamiseksi. Elintarvikealan yritys on vastuussa siitä, että elintarvikkeet ovat turvallisia ja myös muilta osin niitä koskevien määräysten mukaisia. Yrityksen tulee itse omavalvonnallaan varmistaa, että elintarvike täyttää lainsäädännön vaatimukset.
Usein monipuolinen ruokavalio riittää kattamaan vitamiinien ja muiden ravintoaineiden tarpeen. Ravintolisät eivät siis ole ihmepillereitä eikä niillä ei ole tarkoitus korvata monipuolista ruokavaliota. Ravintolisiä tulee käyttää ensisijaisesti vain täydentämään ruokavaliota, ei korvaamaan monipuolista ruokavaliota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti